F. A. Kaselius

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Frans August Kaselius (sukunimi esiintyy myös muodossa Caselius) oli suomalainen 1800-luvun lopulla elänyt runoilija ja arkkiveisujen tekijä.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yksi Surullinen Laulu kauhiasta murha-tapauksesta Lähdekorwen torpassa Tyrwään pitäjällä. 1870
  • Kaksi aiwan uutta Surullista Laulua. Ensimmäinen: Kahdeksan lapsen murhaajatar. Toinen: Isä neljän lapsen murhaajana. 1875
  • Kaksi surullista laulua : ensimmäinen höyrylaiva Österbottenin surkiasta tulipalosta : toinen: Lahden kylän hirvittävä tulipalo Hollolassa 19 päivä kesäkuuta 1877. Porvoo 1877
  • Murhe-weisu hänen majesteettinsa keisari Aleksanteri toisen jälkimuistoksi Suomen kansalle. G. W. Wilen ja Kumpp., Turku 1881
  • Susien surkuttawainen tuho työ eli äitin itkewäinen ääni suden syöneen lapsen yli, tahi wärsyt joita murhe mielin hyräili. Helsinki 1881
  • Kolmen ihmisen surma Kokemäen kirkossa ja kolmen tuhannen hämmästys sekä hirveä lähtömarssi joulu aamuna. O. Palanderin kirjapaino, Pori 1883
  • Palkolliste riemu-polkka marraskuussa : Pyhäinpäiwä laulu nuorukaisille. Helsingin kirjapainoyhtiö, Helsinki 1883
  • Karwari Oman'in wiimeinen hengen weto poikansa ja waimonsa kauhistawaisen murhakirween alla. Oulu 1884
  • Nurmeksen kirkon ja kirkonkylän surkia tulipalo 20 päiwä heinäkuuta 1891. Tampere 1891
  • Lehtori Nantti Sainion arvaamaton lähtö maailmasta ja vaimonsa vangitus. Uusi kirjapainoyhtiö, Tampere 1892
  • Murheweisu suuresta ihmisjoukon surmasta merellä Helsingin lähellä höyrylaiwain Ajaxin ja Runebergin yhteentörmäyksessä elokuun 8 päiwää wastaan vuonna 1892. Jyväskylän kirjapaino, Jyväskylä 1893
  • Petollinen rakkaus eli Antti Huovilan onneton naiminen ja vaimonsa vangitus. E. J. Ellilä 1940

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.