Evoluutioteorian vastustus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Evoluutioteoria on kohdannut erilaista vastustusta aina synnystään 1800-luvulla asti. Vuonna 1859 Charles Darwin esitti kirjassaan Lajien synty, että maapallon kaikki elämä periytyy yhteisestä kantamuodosta luonnonvalinnan vaikutuksesta. Teoria on nykyään yleisesti hyväksytty tieteellinen malli, ja lähes kaikki sen vastustus on peräisin uskonnollisista lähteistä, eikä tiedeyhteisöstä. Teorian vastustajat esittävät sen olevan osittain tai kokonaan epätosi, tai muuten kyseenalainen.[1]

Eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Darwin vertailee apinan ja itsensä yhdennäköisyyttä vuonna 1874 julkaistussa pilakuvassa.

Vuonna 2006 julkaistussa tiedelehti Sciencen tutkimuksessa vertailtiin evoluutioteorian mukaisen ihmisen evoluution saamaa kannatusta ja vastustusta Yhdysvalloissa, Japanissa ja Euroopan maissa vertailemalla kyselytuloksia ja niiden kehitystä kahdenkymmenen vuoden ajalta.[2]

Tutkimuksen mukaan vuonna 2005 tutkituista 34 maasta evoluutioteorian vastustus oli suurinta Turkissa, jossa yli puolet vastaajista piti teoriaa vääränä, runsas neljäsosa oikeana. Yhdysvalloissa sekä vastustajia että kannattajia oli noin 40 prosenttia. Edellä mainittujen lisäksi maita joissa teoriaa piti vääränä noin 30 prosenttia tai enemmän olivat Kypros, Liettua, Kreikka ja Slovakia. Näissä maissa evoluutioteorian kannatus vaihteli 46 ja 58 prosentin välillä.[2]

Maita, joissa teoriaa piti vääränä 20–30 prosenttia vastaajista, olivat Kroatia, Sveitsi, Itävalta, Puola, Latvia, Tšekki, Suomi, Slovenia, Romania, Malta, Luxemburg, Alankomaat, Irlanti, Portugali, Bulgaria, Unkari, Saksa ja Belgia.[3] Kannatusta evoluutioteoria sai näissä maissa vajaasta 50:stä noin 75 prosenttiin vastanneista.[2]

Maita, joissa evoluutioteorian kuvaamaa ihmisen kehitystä piti vääränä noin 10–20 prosenttia vastaajista, olivat Viro, Italia, Espanja, Norja, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Ruotsi ja Tanska. Kannatus vaihteli näissä maissa noin 70:stä runsaaseen 80 prosenttiin.[2]

Japanissa ja Islannissa alle 10 prosenttia vastanneista piti teoriaa ihmisen kehityksestä vääränä. Kannattajia Japanissa oli vajaat 80 ja Islannissa runsaat 80 prosenttia.[2]

Yhdysvallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedelehti Sciencen vuonna 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan 55 prosenttia yhdysvaltalaisista suhtautuu evoluutioteoriaan epävarmasti tai kielteisesti.[4] Tutkijat löysivät huomattavia eroja verratessaan yhdysvaltalaisten mielipiteitä evoluutiosta länsieurooppalaisiin ja japanilaisiin. Evoluutioteorian vastustus oli selkeästi suurempaa Yhdysvalloissa. Syynä tähän tutkimuksessa pidettiin Yhdysvaltojen uskonnollisten piirien kirjaimellista raamatuntulkintaa, aiheen politisoitumista maan julkisessa keskustelussa, sekä kansalaisten huonoa tietämystä genetiikan perusasioista.[2] Pappien koulutuksesta ovat Yhdysvalloissa usein vastuussa itsenäiset kirkkokuntakohtaiset colleget, joiden opetus saattaa eurooppalaisten yliopistojen käytännöistä poiketen olla hyvinkin keskittynyt Raamattuun. Yhdysvalloissa on havaittu merkittävä korrelaatio konservatiivisten poliittisten mielipiteiden, abortin vastustuksen ja evoluutioteorian vastustuksen välillä. Republikaanisen puolueen poliitikoista muiden muassa Ronald Reagan on antanut tukea evoluutioteorian vastustukselle julkisilla kommenteillaan presidentinvaalikampanjansa aikana. Tutkimuksessa havaittiin myös, että genetiikan perustietojen hallinta liittyi myönteiseen asenteeseen evoluutioteoriaa kohtaan. Yhdysvaltalaisista alle puolet osasi eräässä tutkimuksessa antaa auttavan määritelmän DNA:lle. Vuonna 2005 julkaistun tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaisista 78 % hyväksyi eläinten sekä kasvien kehittyneen muista eliöistä, silti 62 % ei uskonut ihmisen ja apinoiden kehittyneen yhteisestä kantamuodosta.[5]

Discovery Institute julkaisi vuonna 2001 internet-adressin, jossa allekirjoittaneet ilmoittivat suhtautuvansa epäillen evoluutioteoriaan ja toivovansa teorian kriittistä arviointia. Helmikuussa 2011 maailmanlaajuisella adressilla oli noin 800 vähintään tohtorintutkinnon omaavaa allekirjoittajaa eri aloilta, joukossa myös yliopistojen professoreita. Allekirjoittajat ovat pääosin Yhdysvalloista, mutta mukana on myös muita kansallisuuksia, esimerkiksi suomalaisia.[6]

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Science-lehden vuoden 2006 tutkimuksen mukaan suomalaista 65 prosenttia pitää evoluutioteoriaa oikeana ja 30 prosenttia vääränä.[4]

Suomen evankelis-luterilainen kirkon mukaan evoluutioteoria ei ole luonnontieteellisenä selitysmallina ristiriidassa luomisuskon kanssa. Kirkon mukaan luomisusko on kokonaisvaltainen uskonnollinen tulkinta elämän ihmeestä sekä sen synnystä ja evoluutioteoria on totena pidetty luonnontieteellinen selitysmalli lajien kehittymisestä.selvennä[7]

Aatteellinen ja poliittinen vastustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Darwin-seuran varapuheenjohtaja Virpi Kaukon mukaan evoluutioteoriaa vastustetaan poliittisista syistä, koska sukupuolten ja rotujen välisten biologisten erojen aivojen toiminnassa ja siten henkisissä taipumuksissa luullaan pudottavan pohjan pois ihanteena olevalta tasa-arvolta. Siksi biologiset erot usein kiistetään tai niitä vähätellään. Usein myös ”kelpoisimman eloonjääminen” käsitetään väärin, koska sen arvellaan tarkoittavan suurinta, vahvinta ja väkivaltaisinta, vaikka se voi tilanteesta riippuen olla yhtä hyvin varovaisin, älykkäin, yhteistyökykyisin tai onnekkain.[8]

Kreationistien näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreationismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kreationismi

Kreationismi on oppi, jonka mukaan kaikkeus ja sen elolliset olennot ovat syntyneet luomistapahtumassa.[9] Kreationismilla voidaan suppeimmillaan tarkoittaa niin kutsuttua nuoren maan kreationismia, laajimmillaan sillä voidaan tarkoittaa uskoa jonkinlaiseen luomistapahtumaan.[10] Kreationismi-sanaa käytetään kuitenkin vain sellaisesta luomisuskosta, jonka katsotaan olevan yhteensovittamaton evoluutioteorian kanssa.

Älykäs suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Älykäs suunnittelu

Älykkään suunnittelun mukaan ”tietyt kaikkeuden ja elollisten olentojen ominaisuudet ovat parhaiten selitettävissä älyllisellä syyllä, ei ohjaamattomalla tapahtumasarjalla kuten luonnonvalinnalla”.[11][12][13]

Älykäs suunnittelu, englanniksi Intelligent Design, ID, on nykyaikainen muoto perinteisestä teleologisesta jumalatodistuksesta, mutta eroaa tästä siten, että argumentti ei pyri määrittelemään suunnittelijan luonnetta tai henkilöllisyyttä.[14][15]

Älykkään suunnittelun historia on kiistanalainen. Esimerkiksi Barbara Forrestin mukaan älykäs suunnittelu on yhdysvaltalaisten kreationistien keksintö, jolla pyritään kiertämään kreationismin opetuksen kieltäviä tuomioistuinpäätöksiä. Älykkään suunnittelun puolustajien mukaan ajatuksen historia kuitenkin ulottuu kreationismioikeudenkäyntejä kauemmas, ja se perustuu totuudenetsintään ja ideologisen tieteen kritiikkiin. Jotkut älykkään suunnittelun puolustajista, esimerkiksi Michael Behe, ovat pikemminkin teistisiä evolutionisteja kuin kreationisteja.[16] [17][18]

Älykkään suunnittelun liikkeen keskeisimmät edustajat, jotka kaikki ovat yhteydessä yhdysvaltalaiseen Discovery Instituteen,[19][20][21][22][23][24][25] ovat sitä mieltä, että suunnittelija on kristinuskon Jumala.[26]

Suunnittelua puolustavia argumentteja ovat heidän mukaansa erityisesti palautumattomasti monimutkaiset biokemialliset rakenteet,[27] joiden täsmennettyä monimutkaisuutta pidetään merkkinä älyllisestä alkuperästä,[28] sekä maailmankaikkeuden kosminen hienosäätö, jonka tarkkuus mahdollistaa ihmisten olemassaolon.[29][30]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Desmond, Adrian & Moore, James: Darwin, s. 477. Lontoo: Michael Joseph, Penguin Group, 1991. ISBN 0-7181-3430-3. (englanniksi)
  2. a b c d e f Miller, Jon D., Scott, Eugenie C. & Okamoto, Shinji: Public Acceptance of Evolution. Science Magazine, 11.8.2006, nro 313 (5788), s. 765-766. AAAS American Association for the Advancement of Science. ISSN 1095-9203. Artikkelin verkkoversio (maksullinen). Viitattu 6.2.2011.
  3. Maat on listattu vastustuksen mukaan suurin ensin.
  4. a b 65 prosenttia suomalaisista uskoo evoluutioteoriaan Helsingin Sanomat. 22.8.2006. Arkistoitu 1.9.2014. Viitattu 28.7.2009.
  5. Owen, James: Evolution Less Accepted in U.S. Than Other Western Countries, Study Finds National Geographic News. Viitattu 21.2.2010. (englanniksi)
  6. A Scientific Dissent From Darwinism (pdf) (We are skeptical of claims for the ability of random mutation and natural selection to account for the complexity of life. Careful examination of the evidence for Darwinian theory should be encouraged.”) Scientific Dissent from Darwinism. Seattle, USA: Discovery Institute. Viitattu 5.2.2011. (englanniksi)
  7. Evoluutio Aamenesta öylättiin. Suomen evankelis-luterilainen kirkko: Kirkon tiedotuskeskus. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 29.1.2011.
  8. Niemelä, Jussi K.: Darwin tänään. Skeptikko, 2009, nro 1/2009, s. 23. Helsinki: Skepsis ry.
  9. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  10. Kojonen, Rope: ”Eri kertomuksia Intelligent Designista”, Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta?, s. 17. Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana. Helsingin yliopisto, 2008.
  11. Questions about intelligent design: 1. What is the theory of intelligent design? Discovery Institute. Viitattu 7.7.2007. (englanniksi)
  12. Primer: Intelligent Design Theory in a Nutshell 2004. Intelligent Design and Evolution Awareness Center. Viitattu 7.7.2007. (englanniksi)
  13. Intelligent Design 2007. Intelligent Design network. Viitattu 7.7.2007. (englanniksi)
  14. Numbers, Ronald L.: The creationists: From scientific creationism to intelligent design, s. 373, 379–380. Cambridge: Harvard University Press, 2006. ISBN 0-674-02339-0. (englanniksi)
  15. Kojonen, Rope: "Michael Behen ajattelu", Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana. Helsingin yliopisto, 2008. Luku 4.5. "Suunnittelu ja Jumala".
  16. Kojonen, Rope: Kertooko luonnon järjestys suunnittelusta? Michael Behe älykkään suunnittelun ajatuksen puolustajana (PDF) (Luku 1.5. "Älykkään suunnittelun ajatuksen historiaa.") Dogmatiikan pro gradu -työ, Helsingin yliopisto 2008. Viitattu 28.9.2010.
  17. Kitzmiller v. Dover Area School District: Ruling, page 24 en.wikisource.org. Joulukuu 2005. Viitattu 7.7.2007. (englanniksi)
  18. Forrest, Barbara: Understanding the Intelligent Design Creationist Movement: Its True Nature and Goals (PDF) Toukokuu 2007. Center for Inquiry, Office of Public Policy. Arkistoitu 19.5.2011. Viitattu 7.7.2007. (englanniksi)
  19. Kitzmiller v. Dover Area School District: Trial transcript Talk.origins. Viitattu 11.7.2007. (englanniksi)
  20. Jodi Wilgoren: Politicized Scholars Put Evolution on the Defensive 21.8.2005. The New York Times. Viitattu 12.7.2007. (englanniksi)
  21. Who is behind the ID movement? American Civil Liberties Union. Viitattu 12.7.2007. (englanniksi)
  22. Kahn, Joseph P.: The Evolution of George Gilder 27.7.2005. The Boston Globe. Arkistoitu 16.1.2009. Viitattu 12.7.2007. (englanniksi)
  23. Who's Who of Intelligent Design Proponents marraskuu 2005. Science and Theology News. Viitattu 13.7.2007. (englanniksi)
  24. Defending science education against intelligent design: a call to action. Journal of Clinical Investigation, 2006, nro 116, s. 1134–1138. (englanniksi)
  25. Intelligent Design and Peer Review American Association for the Advancement of Science. Arkistoitu 6.6.2012. Viitattu 13.7.2007. (englanniksi)
  26. of 139 Kitzmiller v. Dover Area School District: Ruling, s. 26 en.wikisource.org. Joulukuu 2005. Viitattu 13.7.2007. (englanniksi)
  27. Behe, Michael: Darwin's Black Box. The Biochemical Challenge to Evolution. Free Press, 1996. 0-684-83493-6.
  28. Dembski, William: The Design Inference. The Cambridge University Press, 1998. ISBN 0521623871.
  29. M. Denton: Nature’s Destiny. Free Press, 2002. ISBN 0743237625.
  30. Gonzalez, Guillermo; Richards, Jay W.: The Privileged Planet. Regnery Publishing, 2004. ISBN 978-0-89526-065-9.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]