Evankelikalismi

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjasta
Kristinusko

Historia
Jeesus Nasaretilainen
Apostolit
Apostoliset isät
Kirkkoisät
Ekumeeninen kirkolliskokous
Suuri skisma
Ristiretket
Uskonpuhdistus
Pietismi
Evankelikalismi
Karismaattisuus

Pyhä Kolminaisuus
Isä Jumala
Poika Kristus
Pyhä Henki

Kristillinen teologia
Kirkko
Pelastus
Armo
Sakramentti
Jumalanpalvelus
Armolahja
Kymmenen käskyä
Dogmi

Raamattu
Vanha testamentti
Uusi testamentti
Apokryfiset kirjat

Kristillisiä suuntauksia
Katolinen kirkko
Ortodoksinen kirkko
Protestantismi

 n  k  m 

Evankelista Billy Graham

Herätyskristillisyys eli evankelikalismi (engl. evangelicalism) on yhteisnimi 1600–1700-lukujen taitteessa syntyneille henkilökohtaista uskonelämää korostaville kristillisille liikkeille.

Evankelikalismi ylittää kirkkokuntien rajat ja esiintyy nykyisin kaikissa kristillisissä kirkkokunnissa. Lähetysteologi Timo Vasko arvioi 2009 liikkeen piirissä olevan ainakin 400 miljoonaa ihmistä[1].

Evankelioivalle herätyskristillisyydelle on tyypillistä evankelioinnin korostaminen, Raamatun erehtymättömyys ja arvovalta, henkilökohtaisen uskonratkaisun korostus ja uskovien yleinen pappeus.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Evankelioivan herätyskristillisyyden juuret ulottuvat 1700-luvulle pietismin synnyn yhteyteen. Pietistisen herätyskristillisyyden pohjalta syntynyt kristillisyys, muun muassa lähetysliike ja metodismi, korostivat voimakkaasti evankelioinnin tärkeyttä.

1974 evankelisen maailman edustajat kritisoivat kokouksessaan Lausannessa Kirkkojen maailmanneuvostoa sielun pelastukseen tähtäävän evankeliumin julistuksen laiminlyömisestä.[2]

1970-luvun lopulla kaksi kolmesta evankelikaalista asui maapallon mittakaavassa "pohjoisessa", mutta sittemmin jakauma on muuttunut niin, että 2009 arvioitiin arvioitiin enää joka kolmannen liikkeen kannattajan asuvan siellä.[3]

[muokkaa] Suomessa

Suomessa evankelioivaa herätyskristillisyyttä edustavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä yleensä niin sanotut viidesläiset: Kansan Raamattuseura, Kansanlähetys, Suomen Raamattuopisto, OPKO, Lähetysyhdistys Kylväjä, Sanansaattajat, sekä myös Maailman evankelioimisen Suomen keskus ja niin sanotut vapaat kristilliset suunnat.

2009 perustettiin Suomen Evankelinen Allianssi.[4]

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Viitteet

  1. Danielle Miettinen: Tasapainoon maan ja taivaan välillä. Kotimaa, 2009, nro 20, s. 27.
  2. Danielle Miettinen: Tasapainoon maan ja taivaan välillä. Kotimaa, 2009, nro 20, s. 27.
  3. Danielle Miettinen: Tasapainoon maan ja taivaan välillä. Kotimaa, 2009, nro 20, s. 27.
  4. Danielle Miettinen: Tasapainoon maan ja taivaan välillä. Kotimaa, 2009, nro 20, s. 27.


Tämä kristinuskoa käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Henkilökohtaiset työkalut