European Extremely Large Telescope

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tietokoneella renderoitu havainnekuva E-ELT -teleskoopista (ESO)

European Extremely Large Telescope (E-ELT) on nykynäkymällä 2020-luvun alkupuolella valmistuva, Euroopan eteläisen observatorion (ESO) erittäin suuri optinen teleskooppi.[1] Alun perin ESO aloitti valmistella OWL-teleskooppia (lyhenne sanoista Overwhelmingly Large Telescope) jonka pääpeilin halkaisija olisi ollut 100 metriä, mutta koska hanke ei näyttänyt toteutuskelpoiselta seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, asetti ESO etusijalle pienemmän, 39 metrin pääpeilillä varustetun E-ELT-teleskoopin.

Projektin eteneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Öinen kuva Cerro Armazones -vuorelta, Chilestä, joka 26. huhtikuuta 2010 valittiin teleskoopin loppusijoituspaikaksi. (ESO)

E-ELT-teleskooppia alettiin suunnitella joulukuussa 2006 jolloin ESO osoitti 57 miljoonaa euroa tutkimuksiin, joilla pyritään varmistamaan ennen kaikkea rakentamisen mahdollisuus. Alustavissa kustannusarvioissa teleskoopin kokonaiskustannuksiksi on laskettu 800 miljoonaa euroa, joka sisältää kehitys-, rakennus- ja käyttökustannukset. Teleskooppi päätettiin sijoittaa eteläiselle pallonpuoliskolle, ja tuolloin mahdollisina ehdokkaina lopulliseksi sijoituspaikaksi olivat muun muassa Chile sekä Kanariansaaret. Myös teleskoopin sijoittamista Etelämantereelle oli ehdotettu, mutta logistiset ongelmat päätyivät liian suureksi esteeksi Etelämannerta käytettäessä loppusijoituspaikkana.

Teleskoopin loppusijoituspaikka varmistui 26. huhtikuuta 2010, kun ESOn neuvosto päätti laitteen rakennettavan Chileen, Cerro Armazones -vuorelle. Vuori sijaitsee 3 060 metrin korkeudella keskellä Atacaman aavikkoa. Vuorelta on noin 130 kilometriä matkaa pohjoisessa sijaitsevaan Antofagastan kaupunkiin. ESOn VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) sijoituspaikkana tunnettu Paranal-vuori sijaitsee 20 kilometrin päässä Cerro Armazonesilta.[2]

ESOn jäsenmaat päättivät teleskoopin rakentamisesta kokouksessa Garchingissa 11. kesäkuuta 2012. Jäsenmaista Itävalta, Tsekki, Saksa, Alankomaat, Ruotsi ja Sveitsi sitoutuivat projektin toteuttamiseen, kun taas Belgia, Suomi, Italia ja Iso-Britannia kannattivat teleskoopin toteuttamista, mutta odottivat kansallisten päättäjien näkemystä asiasta. Neljän muun jäsenmaan sekä Brasilian tuli liittyä mukaan myöhemmin. Projektin rahoitusperiaatteen mukaan varsinaiset rakennustyöt alkaisivat vasta, kun jäsenmaat olisivat sitoutuneet maksamaan yli 90 % teleskoopin valmistumisen vaatimista 1,083 miljardista eurosta.[3]

Vuoden loppuun mennessä Belgia, Italia, Ranska ja Suomi olivat vahvistaneet osallistumisensa ja vaadittavan kymmenen sitoutuneen jäsenmaan myötä projektin alkaminen lyötiin lukkoon 4. joulukuuta 2012.[4]

Joulukuussa 2013 E-ELT -projektin johtoon nimettiin italialainen Roberto Tamai ja ESO solmi sopimuksen maanrakennustöistä chileläisen ICAFAL Ingeniería y Construcción S.A. -yrityksen kanssa. Vuoden 2014 huhtikuussa nämä 16 kuukautta kestämään suunnitellut työt alkoivat kestopäällystetien rakennuksella Armazones-vuorelle ja kesäkuussa seremoniallisen alkuräjäytyksen myötä saatettiin alkuun huipun tasoitustyöt. Räjäytyksen suoritti Chilen apulaisluonnonvaraministeri Jorge Maldonado.

Observatorion toiminnan on tarkoitus alkaa 2024.[5]

Käyttötarkoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

E-ELT-teleskoopin suunniteltu käyttötarkoitus on tähtien ja planeettojen muodostumisen selvittäminen, ja laite tuleekin toimimaan parhaiten lähellä infrapunataajuuksia. Infrapunataajuudella pystytään havaitsemaan nuoret tähdet sekä planeetat, kuin myös maailmankaikkeuden ensimmäiset, vain muutamia satoja miljoonia vuosia alkuräjähdyksen jälkeen syntyneet galaksit.

Tekniset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pääpeili: halkaisija 39 metriä, mosaiikkipeili joka koostuu 798 kuusikulmaisesta, 1,4 metrin osapeilistä
  • Apupeili: 6 metriä, mosaiikkipeili
  • Adaptiivinen optiikka: 2,5 metrin taipuisa piikarbidista tehty korjauspeili, jossa 5 000 säädettävää tukipistettä (1 000 värähdystä sekunnissa)
  • Aallonpituus: optinen, lähellä infrapunaa
  • Polttoväli: 420–840 metriä
  • Paino: 5000 tonnia
  • Korkeus: 80 metriä

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]