Euroopan unionin puheenjohtajuus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Euroopan unionin puheenjohtajuus
Neuvoston tunnus.
Neuvoston tunnus.
Nykyinen
1. tammikuuta 2024 lähtien
Virka-asunto Europa-rakennus
Nimittäjä Kiertävä
Kauden pituus 6 kuukautta
Perustettu 1958
Ensimmäinen  Belgia
Kotisivut https://belgian-presidency.consilium.europa.eu/en/
Osa artikkelisarjaa
Euroopan unionin politiikka
Euroopan lippu

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus on Euroopan unionin jäsenvaltioilla puolivuosittain kiertävä unionin puheenjohtajuus.[1] Puheenjohtajuudesta käytetään usein myös nimityksiä EU:n puheenjohtajuus ja EU:n puheenjohtajamaa, vaikka kyseessä on vain EU:n neuvoston eli niin sanotun ministerineuvoston puheenjohtajuus. Puheenjohtajuutta ei pidä sekoittaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaan, Euroopan neuvoston puheenjohtajiin eikä virheelliseen EU-presidenttiin.

Puheenjohtajuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin neuvostossa asema, jossa kukin unionin jäsenmaa on vuorollaan. Puheenjohtajuus kiertää jäsenvaltioiden kesken siten, että yksi jäsenvaltio toimii kerrallaan kuuden kuukauden ajan (1. tammikuuta – 30. kesäkuuta tai 1. heinäkuuta – 31. joulukuuta) Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana.

Lissabonin sopimuksen myötä otettiin käyttöön kolmen peräkkäisen puheenjohtajamaan muodostamat niin sanotut puheenjohtajakolmikot eli triot. Kukin kolmikko aloittaa työskentelynsä edellisen kolmikon lopetettua, eikä kolmikon kokoonpano siis muutu kesken sen kauden. Kolmikot tekevät yhdessä 18 kuukautta kattavan pitkäaikaisen suunnitelman omat kautensa kattavien ohjelmien lisäksi, ja he tekevät muutoinkin yhteistyötä.[2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin neuvoston taustalla on vuonna 1952 perustettu Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ministerineuvosto. Vuonna 1958 siitä muodostettiin Rooman sopimuksen myötä Euroopan talousyhteisön neuvosto. Tämän neuvoston ensimmäistä kokousta 25. tammikuuta 1958 johti Belgian ulkoministeri Victor Larock.[4] Talousyhteisön neuvoston kiertävä puheenjohtajuus on nykyisen neuvoston puheenjohtajuuden suora edeltäjä.

Kun Lissabonin sopimus astui voimaan, se perusti virallisesti Eurooppa-neuvoston ja sen puheenjohtajan viran. Tätä ennen Eurooppa-neuvosto oli ollut epävirallinen ja puhetta siinä johti EU:n neuvoston puheenjohtajamaan pääministeri tai muu hallituksen päämies. Siten neuvoston puheenjohtajamaalla oli myös tehtävänä edustaa unionia sen ulkopuolella. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja korkean edustajan virkojen tullessa pysyviksi 2009 nämä tehtävät päättyivät.[4][5]

Yhdistyneen kuningaskunnan ilmoittaessa eroaikomuksistaan Eurooppa-neuvosto päätti 2016 poistaa maan neuvoston tulevien puheenjohtajamaiden listalta. Kaikkia sitä seuraavien maiden järjestystä aikaistettiin puolella vuodella, ja vastaliittynyt Kroatia lisättiin alkuvuodelle 2020.[6]

Tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin neuvostossa jäsenvaltioiden ministerit kokoontuvat erilaisissa kokoonpanoissa käsiteltävän asian mukaisesti. Puheenjohtajamaan kyseiseen kokoonpanoon osallistuva ministeri johtaa puhetta kokouksessa. Poikkeuksena on ulkoasiainneuvosto, jossa puhetta johtaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Puheenjohtajamaan edustaja on puheenjohtaja myös muissa neuvoston elimissä, kuten valmistelevassa Coreper-kokouksissa. Neuvoston viralliset kokoukset järjestetään Brysselissä ja Luxemburgissa, mutta puheenjohtajavaltio voi järjestää epävirallisia kokouksia myös omissa kaupungeissaan.[2][7][3]

Neuvoston suhteita muihin toimielimiin edustaa vastaavasti puheenjohtajamaa. Tämä on erityisen tärkeää käytettäessä lainsäädäntövaltaa, johon osallistuvat neuvoston lisäksi Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio, joiden edustajien kanssa neuvoston puheenjohtajamaa neuvottelee trilogitapaamisissa. Hyväksytyn lain allekirjoittaa neuvoston puheenjohtajamaan ministeri yhdessä parlamentin puhemiehen kanssa.[2][8]

Puheenjohtajamaalla ei ole enää juurikaan ulkoisia edustustehtäviä, vaan Lissabonin sopimuksen jälkeen niitä ovat hoitaneet pääsääntöisesti Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja unionin korkea edustaja.[3]

Puheenjohtajuus aikajärjestyksessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: viitteet korjattava käytännön mukaisiksi (ei suoria linkkejä internetiin)
Vuosi Kausi Trio Isäntämaa Hallituksen päämies Lähde
1958 tammikuu–kesäkuu  Belgia Achille Van Acker
Gaston Eyskens
(26. keskuuta alkaen)
heinäkuu–joulukuu  Saksa Konrad Adenauer
1959 tammikuu–kesäkuu  Ranska Charles de Gaulle
heinäkuu–joulukuu  Italia Antonio Segni
1960 tammikuu–kesäkuu  Luxemburg Pierre Werner
heinäkuu–joulukuu  Alankomaat Jan de Quay
1961 tammikuu–kesäkuu  Belgia Gaston Eyskens
Théo Lefèvre
(25. huhtikuuta alkaen)
heinäkuu–joulukuu  Saksa Konrad Adenauer
1962 tammikuu–kesäkuu  Ranska Charles de Gaulle
heinäkuu–joulukuu  Italia Amintore Fanfani
1963 tammikuu–kesäkuu  Luxemburg Pierre Werner
heinäkuu–joulukuu  Alankomaat Jan de Quay
Victor Marijnen
(24. kesäkuuta alkaen)
1964 tammikuu–kesäkuu  Belgia Théo Lefèvre
heinäkuu–joulukuu  Saksa Ludwig Erhard
1965 tammikuu–kesäkuu  Ranska Charles de Gaulle
heinäkuu–joulukuu  Italia Aldo Moro
1966 tammikuu–kesäkuu  Luxemburg Pierre Werner
heinäkuu–joulukuu  Alankomaat Jo Cals
Jelle Zijlstra
(22. marraskuuta alken)
1967 tammikuu–kesäkuu  Belgia Paul Vanden Boeynants
heinäkuu–joulukuu  Saksa Kurt Georg Kiesinger
1968 tammikuu–kesäkuu  Ranska Charles de Gaulle
heinäkuu–joulukuu  Italia Giovanni Leone
Mariano Rumor
(12. joulukuuta alkaen)
1969 tammikuu–kesäkuu  Luxemburg Pierre Werner
heinäkuu–joulukuu  Alankomaat Piet de Jong
1970 tammikuu–kesäkuu  Belgia Gaston Eyskens
heinäkuu–joulukuu  Saksa Willy Brandt
1971 tammikuu–kesäkuu  Ranska Georges Pompidou
heinäkuu–joulukuu  Italia Emilio Colombo
1972 tammikuu–kesäkuu  Luxemburg Pierre Werner
heinäkuu–joulukuu  Alankomaat Barend Biesheuvel
1973 tammikuu–kesäkuu  Belgia Gaston Eyskens
Edmond Leburton
(26. tammikuuta alkaen)
heinäkuu–joulukuu  Tanska Anker Jørgensen
Poul Hartling
( 19 joulukuuta alkaen)
1974 tammikuu–kesäkuu  Saksa Willy Brandt
Walter Scheel
(7–16. toukokuuta alkaen)
Helmut Schmidt
( 16toukokuuta)
heinäkuu–joulukuu  Ranska Valéry Giscard d'Estaing
1975 tammikuu–kesäkuu  Irlanti Liam Cosgrave
heinäkuu–joulukuu  Italia Aldo Moro
1976 tammikuu–kesäkuu  Luxemburg Gaston Thorn
heinäkuu–joulukuu  Alankomaat Joop den Uyl
1977 tammikuu–kesäkuu  Britannia James Callaghan
heinäkuu–joulukuu  Belgia Leo Tindemans
1978 tammikuu–kesäkuu  Tanska Anker Jørgensen
heinäkuu–joulukuu  Saksa Helmut Schmidt
1979 tammikuu–kesäkuu  Ranska Valéry Giscard d'Estaing
heinäkuu–joulukuu  Irlanti Jack Lynch
Charles Haughey

( 11 joulukuuta alkaen)
1980 tammikuu–kesäkuu  Italia Ranskasco Cossiga
heinäkuu–joulukuu  Luxemburg Pierre Werner
1981 tammikuu–kesäkuu  Alankomaat Dries van Agt
heinäkuu–joulukuu  Britannia Margaret Thatcher
1982 tammikuu–kesäkuu  Belgia Wilfried Martens
heinäkuu–joulukuu  Tanska Anker Jørgensen
Poul Schlüter
( 10.syyskuuta alkaen)
1983 tammikuu–kesäkuu  Saksa Helmut Kohl
heinäkuu–joulukuu  Kreikka Andreas Papandreou
1984 tammikuu–kesäkuu  Ranska François Mitterrand
heinäkuu–joulukuu  Irlanti Garret FitzGerald
1985 tammikuu–kesäkuu  Italia Bettino Craxi
heinäkuu–joulukuu  Luxemburg Jacques Santer
1986 tammikuu–kesäkuu  Alankomaat Ruud Lubbers
heinäkuu–joulukuu  Britannia Margaret Thatcher
1987 tammikuu–kesäkuu  Belgia Wilfried Martens
heinäkuu–joulukuu  Tanska Poul Schlüter
1988 tammikuu–kesäkuu  Saksa Helmut Kohl
heinäkuu–joulukuu  Kreikka Andreas Papandreou
1989 tammikuu–kesäkuu  Espanja Felipe González
heinäkuu–joulukuu  Ranska François Mitterrand
1990 tammikuu–kesäkuu  Irlanti Charles Haughey
heinäkuu–joulukuu  Italia Giulio Andreotti
1991 tammikuu–kesäkuu  Luxemburg Jacques Santer
heinäkuu–joulukuu  Alankomaat Ruud Lubbers
1992 tammikuu–kesäkuu  Portugali Aníbal Cavaco Silva
heinäkuu–joulukuu  Britannia John Major
1993 tammikuu–kesäkuu  Tanska Poul Schlüter
Poul Nyrup Rasmussen
( 25. tammikuuta alkaen)
heinäkuu–joulukuu  Belgia Jean-Luc Dehaene
1994 tammikuu–kesäkuu  Kreikka Andreas Papandreou
heinäkuu–joulukuu  Saksa Helmut Kohl
1995 tammikuu–kesäkuu  Ranska François Mitterrand
Jacques Chirac
( 17. toukokuuta alkaen)
heinäkuu–joulukuu  Espanja Felipe González
1996 tammikuu–kesäkuu  Italia Lamberto Dini
Romano Prodi
( 17. toukokuuta alkaen)
heinäkuu–joulukuu  Irlanti John Bruton
1997 tammikuu–kesäkuu  Alankomaat Wim Kok
heinäkuu–joulukuu  Luxemburg Jean-Claude Juncker
1998 tammikuu–kesäkuu  Britannia Tony Blair presid.fco.gov.uk
heinäkuu–joulukuu  Itävalta Viktor Klima presidency.gv.at
1999 tammikuu–kesäkuu  Saksa Gerhard Schröder
heinäkuu–joulukuu  Suomi Paavo Lipponen presidency.Suomi.fi
2000 tammikuu–kesäkuu  Portugali António Guterres www.Portugali.ue-2000.pt
heinäkuu–joulukuu  Ranska Jacques Chirac
2001 tammikuu–kesäkuu  Ruotsi Göran Persson eu2001.se
heinäkuu–joulukuu  Belgia Guy Verhofstadt eu2001.be
2002 tammikuu–kesäkuu  Espanja José María Aznar ue2002.es
heinäkuu–joulukuu  Tanska Anders Fogh Rasmussen eu2002.dk
2003 tammikuu–kesäkuu  Kreikka Costas Simitis eu2003.gr
heinäkuu–joulukuu  Italia Silvio Berlusconi ueitalia2003.it
2004 tammikuu–kesäkuu  Irlanti Bertie Ahern eu2004.ie
heinäkuu–joulukuu  Alankomaat Jan Peter Balkenende eu2004.nl
2005 tammikuu–kesäkuu  Luxemburg Jean-Claude Juncker eu2005.lu
heinäkuu–joulukuu  Britannia Tony Blair eu2005.gov.uk
2006 tammikuu–kesäkuu  Itävalta Wolfgang Schüssel eu2006.at
heinäkuu–joulukuu  Suomi Matti Vanhanen eu2006.fi
2007 tammikuu–kesäkuu T1  Saksa Angela Merkel eu2007.de
heinäkuu–joulukuu  Portugali José Sócrates eu2007.pt
2008 tammikuu–kesäkuu  Slovenia Janez Janša eu2008.si
heinäkuu–joulukuu T2  Ranska Nicolas Sarkozy ue2008.fr
2009 tammikuu–kesäkuu  Tšekki Mirek Topolánek
Jan Fischer
(8. toukokuuta alkaen) 		eu2009.cz (Arkistoitu – Internet Archive)
heinäkuu–joulukuu  Ruotsi Fredrik Reinfeldt se2009.eu
2010 tammikuu–kesäkuu T3  Espanja José Luis Rodríguez Zapatero eu2010.es
eutrio.es
heinäkuu–joulukuu  Belgia Yves Leterme eutrio.be (Arkistoitu – Internet Archive)
2011 tammikuu–kesäkuu  Unkari Viktor Orbán eu2011.hu
heinäkuu–joulukuu T4  Puola Donald Tusk pl2011.eu
2012 tammikuu–kesäkuu  Tanska Helle Thorning-Schmidt eu2012.dk
heinäkuu–joulukuu  Kypros Dimítris Christófias cy2012.eu
2013 tammikuu–kesäkuu T5  Irlanti Enda Kenny eu2013.ie (Arkistoitu – Internet Archive)
heinäkuu–joulukuu  Liettua Algirdas Butkevičius eu2013.lt
2014 tammikuu–kesäkuu  Kreikka Antonis Samaras gr2014.eu
heinäkuu–joulukuu T6  Italia Matteo Renzi italia2014.eu (Arkistoitu – Internet Archive)
2015 tammikuu–kesäkuu  Latvia Laimdota Straujuma eu2015.lv
heinäkuu–joulukuu  Luxemburg Xavier Bettel eu2015lu.eu
2016 tammikuu–kesäkuu T7  Alankomaat Mark Rutte eu2016.nl
heinäkuu–joulukuu  Slovakia Robert Fico eu2016.sk
2017 tammikuu–kesäkuu  Malta Joseph Muscat eu2017.mt
heinäkuu–joulukuu T8  Viro Jüri Ratas eu2017.ee
2018 tammikuu–kesäkuu  Bulgaria Boiko Borisov eu2018bg.bg (Arkistoitu – Internet Archive)
heinäkuu–joulukuu  Itävalta Sebastian Kurz eu2018.at
2019 tammikuu–kesäkuu T9  Romania Viorica Dăncilă romania2019.eu
heinäkuu–joulukuu  Suomi Antti Rinne
Sanna Marin
(10. joulukuuta alkaen) 		eu2019.fi
2020 tammikuu–kesäkuu  Kroatia Andrej Plenković eu2020.hr
kesäkuu-joulukuu T10  Saksa Angela Merkel eu2020.de
2021 tammikuu–kesäkuu  Portugali António Costa 2021portugal.eu[vanhentunut linkki]
kesäkuu-joulukuu  Slovenia Janez Janša si2021.eu
2022 tammikuu–kesäkuu T11  Ranska Emmanuel Macron europe2022.fr
kesäkuu-joulukuu  Tšekki Petr Fiala eu2022.cz
2023 tammikuu–kesäkuu  Ruotsi Ulf Kristersson sweden2023.eu
kesäkuu-joulukuu T12  Espanja Pedro Sánchez eu2023.es (Arkistoitu – Internet Archive)
2024 tammikuu–kesäkuu  Belgia Alexander De Croo belgium24.eu
kesäkuu-joulukuu  Unkari
2025 tammikuu–kesäkuu T13  Puola
kesäkuu-joulukuu  Tanska
2026 tammikuu–kesäkuu  Kypros
kesäkuu-joulukuu T14  Irlanti
2027 tammikuu–kesäkuu  Liettua
kesäkuu-joulukuu  Kreikka
2028 tammikuu–kesäkuu T15  Italia
kesäkuu-joulukuu  Latvia
2029 tammikuu–kesäkuu  Luxemburg
kesäkuu-joulukuu T16  Alankomaat
2030 tammikuu–kesäkuu  Slovakia
kesäkuu-joulukuu  Malta
2031 tammikuu–kesäkuu T17  Viro
kesäkuu-joulukuu  Bulgaria
2032 tammikuu–kesäkuu  Itävalta
kesäkuu-joulukuu T18  Romania
2033 tammikuu–kesäkuu  Suomi
kesäkuu-joulukuu  Kroatia

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Satuli, Heli: EU-perusteos. 2. painos. Helsinki: Eurooppatiedotus, 2020. ISBN 978-952-281-621-4. Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ a b c EU:n neuvoston puheenjohtajuus Euroopan unionin neuvosto. Viitattu 29.5.2019.
  3. ↑ a b c Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi osuu EU:n taitekohtaan Eurooppatiedotus. Viitattu 29.5.2019.
  4. ↑ a b Historiaa Neuvoston pääsihteeristö. Viitattu 29.5.2019.
  5. ↑ Puheenjohtajan rooli Eurooppa-neuvosto. Viitattu 29.5.2019.
  6. ↑ Teemu Hallamaa: Brexit aikaistaa Suomen EU-puheenjohtajuuskautta 27.7.2016. Yle Uutiset. Viitattu 29.5.2019.
  7. ↑ Suomi valmistautuu EU-puheenjohtajuuteen Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 17.4.2019. Viitattu 29.5.2019.
  8. ↑ Tavallisen lainsäädäntöjärjestyksen käsikirja (pdf) Marraskuu 2017. Euroopan parlamentti. Viitattu 29.5.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Euroopan_unionin_puheenjohtajuus&oldid=22257704”