EuroMayDay

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

EuroMayDay on vappuna järjestettävä prekariaatin kansainvälinen toimintapäivä, joka tuo esille toimeentuloa ja sosiaalisten oikeuksien laajentamista koskevia yhteiskunnallisia vaatimuksia. Toimintapäivään on osallistuttu viime vuosina useissa Euroopan kaupungeissa järjestämällä värikkäitä katuparaateja.

Toimintapäivä käynnistettiin vuonna 2001 Milanossa, Italiassa. Sieltä EuroMayDay levisi ensin Barcelonaan 2004 ja myöhemmin noin viiteentoista eurooppalaiseen kaupunkiin 2005. Järjestäjien arvioiden mukaan toimintapäivän osallistujamäärät ovat kasvaneet huomattavasti: vuonna 2001 Milanossa osallistujia oli noin 5 000, 2003 noin 50 000. Vuonna 2004 Milanossa ja Barcelonassa järjestetty EuroMayday kokosi noin 100 000 ihmistä ja vuoden 2005 Euroopan-laajuinen mobilisaatio toi kaduille jopa 200 000 ihmistä.

EuroMayDayn taustalla on ollut erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden muodostama verkosto, johon on kuulunut perustason ammattiliittoja, opiskelijaryhmiä, siirtolaisten yhdistyksiä, hakkereita, autonomisia sosiaalikeskuksia ja monia muita tahoja.

EuroMayDay on vaatinut loppua yleistetyn epävarmuuden tuottamiselle, joka kohdistuu ennen kaikkea epäsäännöllisissä työsuhteissa työskenteleviin, nuoriin, naisiin sekä siirtolaisiin.

EuroMayDay Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vappuna 2005 Suomessa pidettiin ensimmäiset eurooppalaisen esikuvan mukaiset prekariaatin EuroMayDay-tapahtumat Helsingissä ja Jyväskylässä. Tapahtumaa oli järjestämässä työn epävarmistumista vastustava Prekariaatti.org-verkosto. Vappuaattona Helsingissä järjestetyssä EuroMayDay-mielenosoituskulkueessa osallistujia tunkeutui alkoholi- ja vaateliikkeisiin varastaen niistä tavaraa tarkoituksenaan kertomansa mukaan kritisoida yksityistä omistamista. Tämä herätti laajaa arvostelua muun muassa netin keskustelupalstoilla ja yleisönosastoissa. Julkisessa keskustelussa monien mielestä pätkätyöläisten ja muidenkin työläisten edunvalvontaa vaikeuttaa, jos varastelijat tahraavat tilapäistön asian maineen. Prekariaatti.org-verkoston nettisivustolla tapahtumaa kuitenkin pidettiin onnistuneena.

Vappuaattona 2006 Helsingissä järjestetyssä EuroMayDay-mielenosoituskulkueessa oli järjestäjien mukaan noin 1 500 osanottajaa. Kulkue sujui aluksi rauhallisesti, mutta sen edetessä jotkut tapahtumaan osallistuneet nuoret heittelivät mielenosoituksessa pulloja ja rikkoivat kauppojen ikkunoita. Jotkut osallistujat myös maalasivat tageja rakennusten seiniin.

Mielenosoituksen jatkobileet VR:n makasiinien eteläsiivessä.

Myöhemmin samana iltana osa kulkueen ihmisistä siirtyi VR:n makasiineille, jossa rakennuksen edustalle jätetystä rojusta koottiin kokko. Palokunta saapui paikalle ennen puoltayötä, jolloin osa paikalla olleista nuorista yritti estää tulen sammuttamista. Tällöin mellakkapoliisi puuttui asiaan ja mielenosoittajien ja poliisin välille syntyi kahakka (mellakka). Palomiehet avustivat poliisia suuntaamalla paloletkujen suihkun kohti mielenosoittajia. Lehtitietojen mukaan useita poliiseja vahingoittui heitä kohti heitetyistä kivistä ja pulloista lievästi, mutta kukaan ei tarvinnut sairaalahoitoa. 17 nuorta otettiin kiinni. Poliisin mukaan heitä oli syytä epäillä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja törkeän tuhotyön yrityksestä henkilöstä riippuen. Rähinöihin yllyttänyt varsinainen ydinjoukko pääsi kuitenkin poliisilta sen oman ilmoituksen mukaan karkuun. Poliisi ja palokunta saapuivat paikalle uudelleen aamuyöstä, jolloin liekkeihin heitettiin myös, voimakkaasti päihtyneiden juhlijoiden toimesta, 11-kiloinen nestekaasupullo. Palokunta sammutti kokon ja teki kaasupullon vaarattomaksi. Maanantaina 1. toukokuuta 2006 makasiinien alueelta löytyi poliisin mukaan kymmenkunta käyttämätöntä polttopulloa.

Rikoskomisario Kari Tolvasen mukaan paikalle kokoontuneiden motiivit vaihtelivat makasiinien suojelusta niiden polttamiseen, mutta suurin osa ilmeisesti olisi vain halunnut pitää hauskaa (Iltalehti 2.5.2006). Ranskalaisen mellakkatutkijan, professori Sebastian Rochén arvion mukaan rähinöinti oli spontaani vastatoimi poliisin itseaiheuttamaan porovokaatioon (Helsingin Sanomat 5.5.2006). Suojelupoliisi syytti poliisia jälkikäteen epäonnistuneesta toiminnasta ja juhlijoiden turhasta provosoinnista. Prekariaatti.org-verkoston mukaan makasiinien tapahtumat eivät suoranaisesti liittyneet EuroMayDay-kulkueeseen (HS 2.5.2006). Erityisesti iltapäivälehdistö on kuitenkin esittänyt vastakkaisia mielipiteitä asiasta.

3. toukokuuta 2006 poliisi esitti 25-vuotiasta miestä vangittavaksi. Seuraavana päivänä kyseinen mies, sekä toinen 29-vuotias mieshenkilö, vangittiin. Nuorempaa epäillään mellakan johtamisesta ja virkanomaisen väkivaltaisesta vastustamisesta. Vanhempaa epäillään tuhotyöhön yllytyksestä. Pidätettynä oli lisäksi kolmas nuori. Vangitut nuoret ovat kiistäneet tapahtuman olleen etukäteen suunniteltu.

Sisäministeri Kari Rajamäki on ilmoittanut pitävänsä kahakkaa vakavana, ja hänen mukaansa virkavalta tutkii tapahtumat tarkoin. Mahdollisiin tuleviin väkivaltaisuuksiin tullaan Rajamäen mukaan varautumaan varsinkin kun Suomesta tulee 1. heinäkuuta 2006 EU:n puheenjohtajamaa.[1] Radikaalivasemmiston ainekset ovat ilmoittaneet järjestävänsä 9. syyskuuta 2006 Helsingissä suuren mielenosoituksen samaan aikaan kun Euroopan unionin johtajat saapuvat kaupunkiin.

Perjantaina 5. toukokuuta 2006 VR:n makasiinien eteläpuolinen osa tuhoutui tulipalossa. Poliisin mukaan yhteyttä vappuaaton tapahtumiin makasiineilla ei ole (IL 12.5.2006). Pääministeri Matti Vanhanen korosti, että makasiinien tulipalo ja vapun tapahtumat on syytä muistaa pitää erillään.[2] Samaten Vanhanen korosti, etteivät kaikki vapun EuroMayDay-mielenosoituksessa marssineet osallistuneet rähinöihin. Heinäkuussa poliisi kertoi, ettei makasiinien palo todennäköisesti ollutkaan tahallaan sytytetty.[3]

Pidätys EuroMayDay -mielenosoituksessa 30. huhtikuuta 2007

VR:n makasiinien palo ja viikkoa aiemmin tapahtunut yhteenotto poliisin ja nuorten humalaisten vapunjuhlijoiden välillä muodostui alkuvuoden 2006 ehdottomaksi mediatapaukseksi. Tapahtumat yhdistettiin monissa tiedotusvälineissä jälkikäteen tarkasteltuna selvästi kestämättömin perustein toisiinsa. Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisun[4] ilmestyttyä tiedotusvälineet aloittivat itsetarkastelun vapun tapahtumien uutisoinnista. Helsingin Sanomat kritisoi YLE:n A-talk-ohjelmassa 3. toukokuuta esiintyneiden nuorten aktivistien leimaamista hulinoitsijoiden edustajiksi (HS 16.7.2006) ja pohdiskeli median makasiinien palosta jakamia ”pikatuomioita” (HS 23.7.2006). Journalistien ammattilehti Journalisti kyseli, käsittelivätkö tiedotusvälineet aihetta hätiköiden ja yhdistettiinkö pätkätyöläiset aiheettomasti paloon.[5]

Vappuaattona 2007 poliisi otti kiinni 12 yksittäistä EuroMayDay-kulkueeseen osallistunutta mielenosoittajaa häiriön aiheuttamisen ja vahingontekojen perusteella. Poliisin lisäksi kulkueen järjestäjien omat järjestyksenvalvojat puuttuivat häiriötilanteisiin. Kulkueeseen osallistui järjestäjien mukaan 1 000 ihmistä.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kari Salmi: Ääriliikkeiden viranomaisiin kohdistama väkivalta on huolestuttava ja vakava ilmiö 2.5.2006. Sisäasiainministeriö.
  2. Tanja Aitamurto: Vanhanen: Surullista, että makasiinien tarina päättyi näin 6.5.2006. Helsingin Sanomat.
  3. Makasiinipalo ei ilmeisesti ollutkaan tahallaan sytytetty 14.7.2006. Helsingin Sanomat.
  4. Tommi Hoikkala ja Mikko Salasuo (toim.): Prekaariruoska? Portfoliopolvi, perustulo ja kansalaistoiminta 2006. Nuorisotutkimusseura.
  5. Pertti Kangas ja Lotta Tuohino: Hups, makasiinipalo olikin vain vahinko! 28.7.2006. Journalisti.
  6. EuroMayDay-tapahtumassa 12 kiinniottoa 1.5.2007. YLE Uutiset.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]