Etklorvynoli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Etklorvynoli
Etklorvynoli
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(E)-1-kloori-3-etyylipent-1-en-4-yn-3-oli
Tunnisteet
CAS-numero 113-18-8
ATC-koodi N05CM08
PubChem 5281077
DrugBank DB00189
Kemialliset tiedot
Kaava C7H9ClO 
Moolimassa 144,60 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Kiehumispiste 174 °C (345 °F)
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus  ?
Proteiinisitoutuminen 35-50%%
Metabolismi Hepaattinen
Puoliintumisaika 10-20 tuntia
Ekskreetio  ?
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus
Antotapa Oraalinen

Etklorvynoli eli etklorvinoli (etyyli-2-kloorivinyylietinyylimetanoli) oli käytössä Suomessa 50-luvulta alkaen. Se on nykyään käytöstä poistettu lääkeaine, mutta sitä oli saatavilla vielä 70-luvun tietämillä. Etklorvynoli on lyhytvaikutteinen unilääke nukahtamisen helpottumista varten. Sen vaikutus kesti keskimäärin 2-5 tuntia. Etklorvynoli kuuluu tertiääristen karbinolien ryhmään, joka onnistuttiin syntetisoimaan 50-luvun puolivälin vaiheilla.

Etklorvynolin kauppaniminä lääkemarkkinoilla olivat Arvynol sekä Placidyl. Annoskoot ovat vaihdelleet välillä 250–750 mg.

Etklorvynoli oli kapseliin suljettuna nestemäisessä muodossa. Sen vaikutus alkoi suhteellisen nopeasti, noin 15-30 minuutissa. Lääke hajosi myös nopeasti elimistössä, mikä tapahtui maksassa.

Samanaikainen alkoholin käyttö saattoi tehostaa etklorvynolin vaikutusta, jopa vaarallisessa suhteessa. Etklorvynolin käytön aikana saattoi kehittyä habituaatio sekä lääkeriippuvuus. Siksi sillä ei katsottu olevan mitään selkeätä etuisuutta barbituraatteihin verrattuna.

Sivuoireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sivuoireina on saattanut esiintyä ihottumaa, joskin vähäisissä määrin. Myös maksavaurioita on kuvattu.

Etklorvynoliin liittyvä lääkeainemyrkytys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terapia Fennica TF74 kuvaa lääkeaineiden myrkytyksiä käsittelevässä osuudessa etinamaatin ns. terapeuttista aluetta jopa erittäin kapeaksi. Tämä tarkoittaa lääkkeellä ilmaantuvan varsin herkästi toksisia ominaisuuksia. Lähdetiedon pohjalta jopa 10 x 250 mg:n (yhteismäärä tuolloin 2,5g) kapselin ottaminen olisi voinut koitua fataaliksi. Etklorvynolin aiheuttamia myrkytystiloja on kuvailtu varsin vakaviksi. Pääoireina esitettiin kapillaarivaurion aiheuttama keuhkoödeema (nesteen keräytyminen elimeen) sekä anuria.

Etinamaatti ja metyyliparafynoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen samaan kemialliseen ryhmään kuulunut lääkeaine on ollut etinamaatti (1-etynyylisykloheksyylikarbamaatti). Sen markkinointinimi oli Valmid.[1]

Samaan tertiääristen karbinolien ryhmään lukeutuu vielä kolmas, joskin huomattavasti vähemmän tunnettu nukahtamislääke: metyyliparafynoli eli metyylipentinoli. Sen markkinointinimenä oli ollut Dormison.[1]

Molempien annosmäärät 500 mg vaikuttavaa ainetta tablettia taikka kapselia kohden.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vartiainen: Lääkeaineoppi, WSOY-SHKS 1960
  • Therapia Fennica TF-74
  • Alfering-Olli-Tuomi: Lääkkeet ja niiden käyttö, WSOY-SHKS 1977

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Vartiainen: Lääkeaineoppi, WSOY-SHKS 1960

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]