Etiikka (Spinoza)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Etiikan ensimmäinen sivu.

Etiikka (lat. Ethica ordine geometrico demonstrata, "Etiikka geometriseen tapaan esitettynä") on Baruch Spinozan kirjoittama filosofinen teos. Se on kirjoitettu latinaksi noin vuosina 1665-1675. Teos julkaistiin vasta Spinozan kuoleman jälkeen, mutta se on silti hänen tunnetuin teoksensa ja sitä pidetään hänen filosofisena pääteoksenaan.

Etiikan tyylinä ja esitysjärjestelmänä on teoksen nimen mukaisesti geometrinen esitys metafysiikasta ja etiikasta. Näin se koostuu määritelmistä ja aksioomista, joita seuraavat propositiot, sekä lemmoista, korollaareista ja todistuksista. Spinozalle tämä oli huomattava edistysaskel verrattuna Descartesin kirjoitustyyliin joka oli kuin päiväkirjasta.

Sisältö [muokkaa]

Teoksen nimi on Etiikka, koska sen päätarkoituksena on osoittaa, että eettinen ja tyytyväinen elämä voidaan saavuttaa järkeilyn ja ajattelun kautta, mikä Spinozalle tarkoitti kirjaimellisesti Jumalan, yhden ja ainoan äärettömän substanssin, mietiskelyä. Spinoza myös opetti, että ihminen voi saavuttaa mielenrauhan ymmärtämällä, että kaikki on ennalta määrättyä ja sitä ei voida muuttaa. Periaatteessa kaikki tapahtui Jumalan tahdosta. Meidän ei tarvinnut pelätä tulevaisuutta.

Teos on jaettu seuraaviin osiin:

  1. Jumalasta
  2. Tajunnan luonteesta ja alkuperästä
  3. Affektien alkuperästä ja luonteesta
  4. Inhimillisestä orjuudesta eli ihmisen affekteista
  5. Ymmärryksen voimasta eli inhimillisestä vapaudesta

Kirjallisuutta suomeksi [muokkaa]

Etiikan ensimmäisen osan aksioomat ja propositiot I-IV.
  • Spinoza, Baruch: Etiikka. (Ethica ordine geometrico demonstrata, 1677.) Suomentanut ja selitykset laatinut Vesa Oittinen. 3. painos 2003. Helsinki: Gaudeamus, 1994. ISBN 951-662-601-7.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Ethics (Spinoza) (englanniksi)

Spinoza: The Ethics (englanniksi)