Ethan Allen (sukellusveneluokka)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ethan Allen -luokka oli Yhdysvaltain laivaston toinen strateginen ohjussukellusveneluokka.

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ethan Allen-luokka oli jatkokehitelty versio George Washington -luokan ohjussukellusveneistä. Veneluokan pohjana ei kuitenkaan enää ollut Skipjack-luokan taistelusukellusvene, vaan suunnittelu aloitettiin täysin alusta. Veneistä tuli 9 metriä pidempiä kuin George Washington -luokasta, myös alusten runko oli vahvempi kuin edeltäjissään, näin ne pystyivät sukeltamaan syvemmälle.

Voimanlähteenä oli Westinghouse S5W-painevesireaktori, joka tuotti höyryä kahdelle höyryturbiinille. Turbiinit pyörittivät yhtä potkuriakselia ja 7-lapaista potkuria. Alusten nopeudeksi sukelluksissa ilmoitettiin yli 20 solmua.

Alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ethan Allen -luokan veneitä rakennettiin viisi kappaletta, ja ne valmistuivat seuraavasti:

Ethan Allen -luokan sukellusveneet[1]
Nimi Numero Rakentajatelakka Tilattu Kölinlasku Vesillelasku Käyttöönotto Poistettu käytöstä
USS Ethan Allen SSBN-608 Electric Boat 17. heinäkuuta 1958 14. syyskuuta 1959 22. marraskuuta 1960 8. elokuuta 1961 31. maaliskuuta 1983
USS Sam Houston SSBN-609 Newport News 1. heinäkuuta 1959 28. joulukuuta 1959 2. helmikuuta 1961 6. maaliskuuta 1962 6. syyskuuta 1991
USS Thomas A Edison SSBN-610 Electric Boat 1. heinäkuuta 1959 15. maaliskuuta 1960 15. kesäkuuta 1961 10. maaliskuuta 1962 30. marraskuuta 1983
USS John Marshall SSBN-611 Newport News 1. heinäkuuta 1959 4. huhtikuuta 1960 15. heinäkuuta 1961 21. toukokuuta 1962 22. heinäkuuta 1992
USS Thomas Jefferson SSBN-618 Newport News 22. kesäkuuta 1960 3. helmikuuta 1961 24. helmikuuta 1962 4. tammikuuta 1963 24. tammikuuta 1985

Aseistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten George Washington -luokassakin, kussakin veneessä oli 16 siiloa SLBM-ohjuksille. Ethan Allen -luokka oli varustettu Polaris-ohjuksin. Ethan Allen -luokka käytti kuitenkin alusta alkaen pidemmän kantaman omaavia Polaris A2-ohjuksia. Vuodesta 1966 lähtien kaikki veneet varustettiin Polaris A3-ohjuksilla.

Taktisena aseistuksena oli neljä torpedoputkea. Alkuvuosina aseistuksena olivat Mark16 mod 6 tai Mark37 -torpedot, kunnes vuonna 1974 veneet varustettiin uusilla Mark48-torpedoilla.

Käyttöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

USS Sam Houston SSN-609 (1986)

Ethan Allen -luokan veneet operoivat valmistumisestaan 1970-luvun puoliväliin Skotlannista, Holy Lochin laivastotukikohdasta käsin etupäässä Atlantilla ja Välimerellä. Veneet siirrettiin 1975 Tyynelle valtamerelle, ja niiden kotisatamaksi tuli Apra Habourin tukikohta Guamilla.

USS Ethan Allen ampui 6. toukokuuta 1962 Frigate bird -harjoituksessa ensimmäisen kerran ydintaistelukärjellä varustetun SLBM-ohjuksen. Aluksen ollessa noin 1300 mailia Havaijilta kaakkoon, se ampui Polaris A2 -ohjuksen lounaaseen, 1100 mailin päähän. Taistelukärki räjähti tarkalleen maalialueensa yläpuolella 3,4 kilometrin korkeudessa Eteläisellä Tyynellämerellä. Tämä koe jäi myös toistaiseksi ainoaksi, kun ilmakehässä tehtävät ydinkokeet kieltävä sopimus tuli voimaan lokakuussa 1963.

Alukset toimivat strategisina ohjusveneinä vuoteen 1981 saakka, jolloin ne muutettiin taisteluveneiksi. Syynä muutokseen olivat käyttöön tulevat uudet Ohio-luokan ohjusveneet, sekä SALT II-sopimus. Sopimuksen rajoitusten mukaisesti aluksista poistettiin ohjukset sekä näiden ammunnanhallintajärjestelmät. Veneet palvelivat taisteluveneinä vielä joitakin vuosia tämän jälkeen. USS Sam Houston ja USS John Marshall olivat käytössä aina 1990-luvun alkupuolelle asti, varustettuina erikoistehtäviin, mm. SEAL-erikoisjoukkojen kuljettamiseen.

Fiktiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

USS Ethan Allen esiintyy Tom Clancyn kirjassa Punaisen lokakuun metsästys. Kirjassa jo jonkin aikaa käytöstä poistettuna ollut alus tuhotaan sen miehistön toimesta räjäyttämällä, sen ollessa sukelluksissa Atlantilla. Upottaminen on osa salajuonta, jolla on tarkoitus hämätä Neuvostoliiton laivastoa, jotta Punaisen Lokakuun loikkaaminen Yhdysvaltoihin ei paljastuisi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Al Adcock: U.S. Ballistic Missile Subs in action. Carrolton, Texas: Squadron signal Publications, 1993. 0-89747-293-4.
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gardiner, Robert s. 612

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ethan Allen (sukellusveneluokka).