Etelä-Pohjanmaan murre
Wikipedia
Etelä-Pohjanmaan murre kuuluu suomenkielen länsimurteisiin, jota puhutaan historiallisen Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Se on suomen vanhakantaisin ja yhtenäisin murre, joka murretieteellisessä kirjallisuudessa ainoana mainitaankin yksikössä. Useimmista muista murteista poiketen Etelä-Pohjanmaan murteen maantieteelliset rajat ovat melko selvät.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Piirteitä
- yleiskielen d:n tilalla on sanan sisällä r
-
- Mä taharon uurem puukool lahajaksi.
- Älä nyt täräjä, siälä mettäs on niitä marollakkia kyllä.
- jälkitavun vokaalienvälinen h on säilynyt
-
- Me tairetahan (tairethan) saaras saretta ehtoolla.
- Me mennähän (menhän) uimahan.
- yleiskielen vokaaliyhtymät ea, eä, oa ja öä saavat uudet päätteet
-
- M'oon ylypiä.
- Se kaksfooninkinen taloo on korkia.
- Emmä keriinnys sanuas sillem mihinkä Antti meni.
- yleiskielen ensitavun avautuvat diftongit avautuvat vielä enemmän (ei eteläisissä pitäjissä eikä Suupohjassa)
-
- Tua hiano tyämiäs
- konsonanttien välinen välivokaali, eli ns. švaa-vokaali kuten savolaismurteissa
-
- On komia ilima (ilama).
- M'oomma lähärös kalahan.
- On se ny helevetti kun ei aikuunen ihiminen osaa eres puukkoja (huom. sekä yksikkö- että monikkomuoto) teroottaa.
- inessiivin päätteenä -s tai -hna/-hnä
-
- Mihinä se kirija on?
- Taloos on kaks koriaa flikkaa.
- Mun taloohnani ei riirellä.
- sanan- ja tavunloppuinen s on muuttunut h:ksi ennen soinnillista konsonanttia
-
- Järven kirkah vesi. Mennehnänsä.
- sananloppuiset konsonantit
-
- Sem mettäpöyröön emännän hames om punaanen.
- e-vartaloisten verbien yksikön 3. persoonan päätteen labiaalistuminen
kuten savossa, kaakkoismurteissa ja karjalan kielessä
-
- Jussi tuloo nyk kotua.
- Teköö häjyä kattuak kun isoo miäs itköö.
- jälkitavujen i-loppuisten diftongien tilalla on pitkä vokaali
-
- Mä annoon sillek kaks rehupaalia.
- Nuas taloos asuu kunnov väkiä.
- monikon 1. ja 2. persoonan päätteet ovat samat kuin paikoin itämurteissa ja karjalan kielessä
-
- M'oon oikias, s'oot vääräs, s'on kans vääräs,
- m'oomma oikias, t'ootta vääräs, n'on aivam mettäs.
Nämä esimerkit täsmäävät vain muutaman kunnan alueella puhuttuun murteeseen. Etelä-Pohjanmaalla kun jokaisessa kylässäkin on oma puhetapansa. Virallisesti tiedetään, että kyseisessä maakunnassa on ainakin 25 täysin erilaista tapaa puhua ja kirjoittaa. Yllä olevat mallit soveltuvat Kurikan, Kauhajoen sekä Teuvan kuntiin parhaiten. Kaksi jälkimmäistä kuntaa on asutettu Hämeen sekä Satakunnan suunnalta ja murteestakin sen huomaa. Lisäksi on muistettava ruotsalaisasutuksen sekä Pohjanlahden rannikon läheisyyden vaikutus murteeseen. Vaasan alueella murretta puhutaan hyvin vähän joka johtuu ruotsalaisasutuksen lisääntymisestä.
[muokkaa] Eteläpohjalaisen murrealueen kunnat
Alahärmä, Alavus, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Jurva, Karijoki, Kauhava, Kauhajoki, Kortesjärvi (osa), Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Nurmo, Seinäjoki, Teuva, Töysä, Vähäkyrö, Ylihärmä ja Ylistaro.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Dik Browne: Haaraltti Häjympi-Piremmän puukoon päällikkö - Eli Harald Hirmuinen paremmalla suomella praatattuna, käänt. Juha Kykkänen, Egemont Kustannus 2001
- Walt Disney: Isoon taloon ankka - Roope-tarinoota Etelä-Pohjanmaan murteella, käänt. Jaakko "Joose" Tammelin, Helsinki Media 1998
- Lakeus nauraa - Kaskukirja, eteläpohjalaista huumoria, Ilkka 1971
- Harri Harju (käänt.): Johanneksen evankeliumi Eteläpohojanmaan murtehella, Kirjapaja 1999
- Harri Harju: Eteläpohojalaasten katekismus, Kirjapaja 2000
- Harri Harju (käänt.): Raamatun parahat kohorat Etelä-Pohojanmaan murtehella, Kirjapaja 2001
- Harri Harju: Etelä-Pohjanmaan lasten satukirja: parahia tarinoota kersoolle ja aikuusille, Kirjapaja 2002
- Harri Harju (kääntäny ja lukenu): Johanneksen evankeliumi - äänikirja, Kirjapaja 2003
- Harri Harju: Isoo asia, Eila-Media 2007
- Aulis Rintala: Kullervo Pohojalaanen, Atena Kustannus, 2000
- Aulis Rintala: Kalevala eteläpohjalaisella murteella, Lumo Kustannus 2006
- Matti Mäkelä: Syrämmen kieli, WSOY 2001
- Timo Mäkelä: Häjyt, Otavan Kirjapaino Oy 2003
- Vaasan Jaakkoo:
[muokkaa] Musiikkia
Etelä-Pohjanmaan murteella tehtyä musiikkia on parin kokoonpanon verran. Rehupiikles soittaa rock'n'rollia, jazzia, bluesia, kantria ja kansanmusiikkia.[1] Uudella vuosituhannella tutuksi monelle pohjalainen murre on tullut myös Lauri Tähkä ja Elonkerjuu -yhtyeen kautta.
