Este (ratsastus)

Esteet ovat erilaisista keinotekoisista ja luonnonmateriaaleista koottuja rakennelmia, joiden yli hevosen on tarkoitus hypätä esimerkiksi esteratsastuksessa (rataesteet) sekä kenttäkilpailun maastoesteosuudella (maastoesteet). Esteiden vaikeus riippuu paitsi niiden mittasuhteista myös ulkonäöstä, joka voi olla hevosen näkökulmasta selkeä tai jossakin määrin hämäävä, sekä siitä millä tavoin ratsukko joutuu tai pääsee estettä lähestymään. Rata- ja maastoesteet poikkeavat toisistaan perusrakenteeltaan, joka on rataesteillä helposti osiin hajoava ja maastoesteillä jykevän kiinteä. Perustyypiltään tietyt rata- ja maastoesteet kuitenkin muistuttavat toisiaan, ja niin kutsutuilla derbyradoilla näkee maastoesteen tyyppisiä esteitä myös rataesteratsastuksessa.

Sekä rata- että maastoesteet rajataan tavallisesti sivuilta itse estettä korkeammilla johteilla, jotka auttavat hevosta hahmottamaan esteen. Selkeä maaraja, jonka voi tarvittaessa merkitä esimerkiksi esteen etureunalle maahan asetetulla puomilla, puolestaan auttaa hevosta arvioimaan esteen korkeuden. Kokeneille estehevosille tarkoitetuilla haastavilla esteillä maaraja ei välttämättä ole selvästi näkyvissä. Varsinkin esteharjoituksissa sekä helpoissa ja nuorille hevosille tarkoitetuissa kilpailuissa saatetaan esteen eteen myös asettaa ponnistuspuomi auttamaan hevosta löytämään oikea ponnistuspaikka hyppyyn. Joko liian etäältä tai liian läheltä estettä tapahtuva ponnistus aiheuttaa helposti hevosen jalkojen osumisen esteeseen.

Rataesteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rataesteratsastuksessa ratsukko saa virhepisteitä muun muassa pudotuksista eli siitä, että jokin esteen osa putoaa tai kaatuu hevosen jalan osuttua siihen. Ainakin esteen ylin osa onkin aina melko herkästi putoava. Estemateriaaleina käytetään pystysuoria estetelineitä (-kannattimia) sekä niiden varaan ripustettavia osia, kuten puisia tai muovisia puomeja tai lankkuja (jotka yleensä on maalattu raidallisiksi), sekä esimerkiksi tynnyreitä ja laatikoita. Esteiden täytteinä voidaan käyttää esimerkiksi kukkaistutuslaatikoita. Este saattaa myös muodostua matalasta vedellä täytetystä haudasta, joka usein on pressulla vuorattu, tai tällainen hauta voi kuivana tai vedellä täytettynä toimia esteen osana.

Rataestetyyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pystyeste on sekä yleisesti este, jolla on pelkästään korkeutta eli kaikki osat tulevat suoraan päällekkäin, että nimenomaan päällekkäisistä puomeista koottu este. Pystyeste voi koostua myös lankuista (lankkueste) tai kannattimista roikkuvasta levystä tai veräjästä (portti).
Ristikko esiintyy lähinnä pikkukilpailuissa sekä helpoissa ja nuorten hevosten luokissa. Tässä estetyypissä vinosti molemmilta laidoilta toista laitaa kohti laskeutuvat puomit ohjaavat hevosen hyppäämään esteen keskeltä, missä se on selkeästi matalin.
Okseri on pituuseste, jossa on kaksi peräkkäin asetettua osaa (yleensä puomiestettä) edellyttämässä hypyltä myös pituutta eikä ainoastaan korkeutta. Tasaokserin ylimmät puomit ovat samalla tasolla, nousuokserin takapuomi on korkeammalla. Puomit voivat olla myös kallellaan eri suuntiin (ns. ruotsalainen okseri) tai takapuomi voi olla alempana. Usein okserin takapuomeissa on turvakannakkeet, jotka laukeavat puomiin kohdistuneestä iskusta niin että puomi putoaa helpommin alas.
Trippeli on pituuseste, jonka kolme peräkkäistä osaa nousevat etummaisesta takimmaiseen.
Sianselkä on pituuseste, jonka keskipuomi on korkeimmalla ja etu- ja takapuomi tavallisesti samalla tasolla. Keskipuomin alla voi olla esimerkiksi risulaatikoita tai tynnyreitä, ja toisinaan esteen etu- ja takareuna muodostuvat näistä täytteistä eikä etu- tai takapuomia ole.
Viuhka on este, jonka puomit ovat esteen toisella laidalla suoraan päällekkäin mutta leviävät toisella laidalla viuhkamaisesti alimmasta ylimpään. Este muistuttaa näin ollen toiselta laidaltaan pystyestettä ja toiselta trippeliä.
Muuri on tiili- tai kivimuurin näköinen este, joka on koottu kevyistä laatikoista.
Vesihauta on vedellä täytetty matala hauta, jonka yli hevosen on hypättävä kastelematta jalkojaan. Sen edessä voi olla ponnistusta ohjaava matala este tai puomi, jonka mahdollisesta pudotuksesta ei tule virhepisteitä.
Vesieste on este, jossa vesihautaan yhdistyy samalla kertaa hypättävä haudan päällä, edessä tai takana oleva este. Yleensä vesiesteessä käytetään vesimattoa.
Sarjaeste koostuu useista osista eli erikseen hypättävistä yksittäisesteistä. Useimmat hevoset ehtivät ottaa niiden välissä yksi tai kaksi laukka-askelta. Jos hevonen kieltäytyy sarjan jollakin osalla, koko sarja on hypättävä uudelleen. Yleisimmissä sarjatyypeissä on 2–4 estettä, ja ne koostuvat tavallisimmin pystyesteistä ja viimeisenä olevasta okserista.
- Kaksoissarja koostuu kahdesta osasta.
- Kolmoissarja koostuu kolmesta osasta.
- Pulvermannhauta on lähinnä derbyradoilla nähtävä kolmiosainen sarjaeste, joka vastaa maastoratojen coffinia. Ensimmäisen osan (pystyeste) jälkeen hevosen on laukattava alamäkeen, hypättävä notkelman pohjalla pystyesteen tai haudan yli, laukattava ylämäkeen ja ylitettävä vielä esteen viimeinen osa (pystyeste).
- In and out ("innari") on sarjaeste, jonka osien väliin ei mahdu yhtään laukka-askelta vaan hevosen on ponnistettava suoraan alastulosta uuteen hyppyyn. Suomessa näitä esteitä käytetään kilpailuissa vain erikoisluokissa, mutta harjoitusesteinä ne ovat yleisiä niin kutsuttujen jumppasarjojen osina.
Tottelevaisuusesteeksi voidaan kutsua mitä tahansa erikoisella tavalla muotoiltua estettä, jonka tarkoitus on koetella hevosen rohkeutta, kuuliaisuutta ja luottamusta ratsastajaansa.

Pystyeste
Lankkueste
Okseri
Trippeli
Vesieste
Muuri
Kolmoissarja
Tottelevaisuuseste

Harjoitusesteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maapuomeja eli maahan asetettuja yksittäisiä tai peräkkäisiä puomeja käytetään paljon esteratsastuksen perusharjoituksissa niin hevosta kuin ratsastajaakin ajatellen. Puomeja saatetaan ylittää kaikissa askellajeissa, mutta varsinkin ravi- ja laukkapuomit on asetettava keskenään eri etäisyyksille jotta hevosen askeleet sopivat niiden väleihin. Hevonen ei varsinaisesti hyppää puomia, mutta puomiharjoitukset opettavat esteiden oikeaa lähestymistä ja askelten sovittamista sekä askelpituuden säätämistä.
Kavaletti on monipuolinen pieni harjoitusestetyyppi, jossa puomi on molemmista päistään yleensä kiinteästi kiinni pienessä symmetrisessä lankkuristikossa tai vastaavassa matalassa estetelineessä. Eri asentoihin asetettuna kavaletti toimii maapuomina tai pikkuesteenä. Kavaletteja voi myös nostaa muutaman päällekkäin ja näin saada harjoitusesteelle hiukan lisää korkeutta.
Yllä kuvattu ristikko on suosittu harjoitusestetyyppi, koska se opettaa ratsukkoa tähtäämään hypyn esteen keskelle eli yleensä parhaaseen ja helpoimpaan kohtaan ylittää este. Perusharjoituksissa ristikot ovat tavallisesti hyvin matalia, mutta voivat myös olla matalimmasta kohdastaan jopa 90-senttisiä.
Jumppasarja on muutaman (yleensä matalan) harjoitusesteen sarja, jonka eteen usein asetetaan sopivin välein sijoitettuja ravi- tai laukkapuomeja sekä ponnistuspuomi. Varsinaisten esteiden välit sovitettu niin, että hevonen ottaa niiden välissä 0–2 laukka-askelta.

Maastoesteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maastoesteet koostuvat lähinnä luonnonmateriaaleista (tukit ja paksut puunrungot, risut ja risukot, olkipaalit) ja luontaisista tai muokatuista maastonmuodoista (maarakenteet, ojat ja vesistöt). Ne ovat sekä ulkonäöltään että rakenteeltaan hyvin kiinteitä ja usein pysyvästi paikallaan, mutta esimerkiksi kumoonratsastuksen sattuessa rakenteita on pystyttävä tarpeen vaatiessa nopeastikin purkamaan. Rataesteratsastuksesta poiketen maastoesteen ei ole tarkoitus hajota kosketuksesta, vaan se pyritään rakentamaan niin jykevän ja kunnioitusta herättävän näköiseksi, että hevonen joko hyppää sen kunnolla tai kieltäytyy hyppäämästä. Turvallisuussyistä hevoselle pyritäänkin antamaan mahdollisuus kiertää este, jos sen rohkeus ei hyppäämiseen riitä.

Moni yksittäinen maastoeste on rataesteratsastuksen sarjaesteiden tapaan kokonaisuus, joka koostuu useista hypyistä. Osahyppyjen välillä hevonen saattaa joutua esimerkiksi laukkaamaan ylä- tai alamäkeen. Yleistä on myös se, että hevonen joutuu hyppäämään alas veteen tai vedestä ylös rantapenkereelle tai vedessä olevien esteiden yli.

Perustyyppien lisäksi maastoradoilla nähdään muunkinlaisia luonnonmateriaaleista (lähinnä puurakenteet) ja maastonmuodoista koottuja esteitä. Maastoradat vaativat hevoselta rohkeutta, mutta hevosen on aina ajoissa voitava nähdä kaikki mitä sen turvallisesti edetäkseen tarvitsee esteistä ja reitistä nähdä. Kiinteiden esteiden on myös oltava kiinteän näköisiä, jotta hevonen osaa varoa osumasta niihin. Radat rakennetaan siten, että niillä eteneminen ja esteiden ylittäminen sujuvat parhaiten hevosen laukatessa koko ajan reippaasti ja halukkaasti.

Maastoestetyyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukki on yksinkertainen paksu puunrunko, joka on joko maassa tai korokkeiden tai telineiden päälle nostettuna.
Pystyeste on vastaavan rataesteen tavoin este, jolla on pelkästään korkeutta. Se voidaan koota päällekkäin kiinnitetyistä tukeista, mutta myös portteja ja vastaavia käytetään.
Pituuseste voi olla esimerkiksi tukeista koottu okseri, mutta lisäksi käytetään muunkinlaisia tukevasti rakennettuja pituutta saavia esteitä (muodon mukaan esimerkiksi arkku, pöytä, talo...).
Nousueste on esimerkiksi tukeista koottu trippeli tai muunlainen nouseva rakennelma. Etureunastaan maahan nojaavaa ja takareunastaan telineiden varaan nostettua levyä tai kiinteää tukkiseinämää kutsutaan usein laavuksi.
Kulma (V-este) on ylhäältä katsoen kolmion muotoinen este, joka ratsukon on tarkoitus hypätä vinottain läheltä kapeaa kärkeä.
Rullaeste on pyöreä lankkupintainen este.
Tarkkuuseste on minkätyyppinen tahansa este, joka on lähestymissuunnassa kapea.
Risueste on este, jonka ylin osa koostuu pystyssä törröttävistä risuista tai on pensasaitamainen. Varsinkin jos risut ovat korkeita, hevosen on tarkoituskin hypätä osin niiden läpi.
Ylöshyppy ja alashyppy ovat tavallisesti rinteisiin sijoittuvia pystysuoria nousuja tai pudotuksia, jotka edellyttävät hevoselta vastaavasti hypyn ylös tai alas. Alashyppyyn saattaa sisältyä reunalla oleva este. Seinämät ja reunat ovat aina vahvasti tuettuja.
Portaat on usean peräkkäisen ylös- tai alashypyn sarja.
Banketti on sarjaeste, jossa hevonen aluksi hyppää ylös penkereen päälle ja lopuksi alas penkereeltä. Penkereen päällä saattaa olla erilaisia välissä hypättäviä esteitä.
Hauta on maakuoppa tai oja, jonka yli hevosen on hypättävä, mahdollisesti muunlaisen esteen yhteydessä. Hauta voi olla kuiva tai vesitäytteinen.
Coffin on notkelmaan sijoitettu sarjaeste, jossa hevosen on hypättävä tukkieste, muutaman alamäkeen laukatun askeleen jälkeen hauta ja muutaman ylämäkeen laukatun askeleen jälkeen taas tukkieste.
Trakehnerhauta on hauta, jonka yläpuolella on tukki.
Vesi tarkoittaa, että etenemisreitti maastoradalla kulkee jonkin matkaa matalassa vedessä (noin 10–20 cm), yleensä luonnonvesistössä. Veteen saatetaan laukata loivaa rantaa pitkin tai hypätä penkereeltä, ja vastaavaan tapaan vedestä myös lopulta poistutaan. Veteen saatetaan sijoittaa hypättäviä esteitä, jopa esimerkiksi banketti.