Iberian esihistoria

Iberian esihistoria ulottuu nykyihmisen edeltäjien varhaiskivikautisesta kulttuurista Rooman aikaisiin puunilaissotiin, jolloin alkoi historiallinen aika. Iberian niemimaa on nykyisin jakautunut Espanjaan ja Portugaliin. Noin 1 000 000–200 000 vuotta sitten alueelle saapuivat nykyihmisen edeltäjät Heidelbergin ihminen ja Neandertalin ihminen. Nykyihmisen kulttuuri alkoi levitä alueella noin 40 000 vuotta sitten. Iberian niemimaan pohjoisosan viime jääkauden aikaiset metsästäjät tuottivat luolataidetta. Noin 12 000 vuotta sitten jääkauden päättymisen aikoihin suurriista hävisi, ja syntyi mesoliittinen kulttuuri. Noin 5000 eaa. alettiin rakentaa Portugalin rannikolla suuria kivirakennelmia, megaliitteja, maanviljelyn levittyä tänne, ja alueesta kehittyi merkittävä myöhäiskivikautinen kulttuurikeskus. Pronssikaudella kehittyi monia alueellisia kulttuureja. Rautakaudella kelttien vaellus muutti vanhoja perinteitä. Ensin Välimeren kauppiaskansat foinikialaiset ja kreikkalaiset, ja lopulta Karthago ja Rooma ulottivat vaikutuksensa Iberiaan.

Paleoliittinen kausi

Atapuercasta löydetty kallo, joka on luultavasti Heidelbergin ihmisen.

Atapuercan alueen luolista on löytynyt Heidelbergin ihmisen luita, joista vanhimmat ovat 1,2 miljoonan vuoden takaa.

Neandertalin ihminen hallitsi aluetta noin 200 000 vuoden ajan, kunnes väistyi nykyihmisten tieltä. Viimeiset neanderthalit sinnittelivät ilmeisesti juuri Iberian niemimaan luolissa. Nykyihminen saapui noin 45 000 vuotta sitten. Iberian niemimaalle kehittyi jääkauden kylmimpänäkin kautena säilynyt paleoliittinen suurriistan metsästyskulttuuri, ja Neandertalin ihminen hävisi noin 40 000 vuotta sitten. Sen viimeinen kulttuuri oli nykyihmisiltä vaikutteita saanut Chatelperronin kulttuuri jota tavataan Cantabriasta ja Kataloniasta.

Luolamaalaukset tuonut Aurignacin kulttuuri levisi täällä voimakkasti noin 40 000 vuotta sitten nimenomaan Kantabriassa ja Kataloniassa ja lähialueillakin. Venusveistoksista tunnettu Gravetten kulttuuri levisi eteläiseen Iberiaan, mutta oli Cantabriassa harvinainen. Jääkauden huipun aikoihin noin 20000–19000 eaa. Iberiassa vallitsi Solutrén laakerinlehden muotoisia piikiviteriä valmistanut kulttuuri, jota tavataan ensi kerran Ranskan Dordognen Laugerie Hauten luolasta ja Valencian maakunnasta Les Mallaetesista. Iberian niemimaalla näkyy monissa luolissa gravettelaistunut Solutren kulttuuri, jossa on enemmän Gravetten kulttuurin piirteitä. Asturiasin ja Vasco-Cantabrian alueelle näyttää Solutren kulttuuri levinneen keskivaiheessaan, ja sitä seuranneessa kehittyneessä yläsolutre-vaiheessaan kulttuuriin syntyi monia alueellisia piirteitä. Lännempänä Portugalissa ei näy Gravetten vaikutusta. Vasco-Kantabrian alueella Gravetten tyyppiset kivityöt olivat merkittäviä, ja Solutren piirteet, kuten litteät kivityöt, harvinaisia. Alueella oli käytössä tällöin Madeleinekulttuuria edeltävä yksireunainen väkäsharppuuna. Etelään kataloniaan Solutren kulttuuri levisi jo varhaismmassa vaiheessaan, oli heikko keskimmäisellä ajalla ja voimakas loppuvaiheessaan, jolloin se kytkeytyi vahvasti Ranskan kerrostumiin muun muassa luolissa Cau le Goges, Reclau Viver ja L'Arbreda. Valencian maakunnassa Parpallón ja Les Mallaetesin luolissa näkyy keskimmäisen, täysin kehittyneen Solutren kulttuurin jälkeen löydötön kerrostuma liittyen jääkauden huippukohtaan, ehkä liittyen äärimmäiseen kylmyyteen vuorilla.

Jääkauden lopuilla syntyi noin 16 000–15 000 radiohiilivuotta sitten Madeleinen kulttuuri, joka tuotti täällä Altamiran luolamaalaukset. Madeleinen kaudella tapahtui mikroliittityylisten työkalujen yleistyminen. Kaikkein varhaisn Madeleinen kulttuuri kehittyi niin sanotulla El Castillo-alialueella Solutrén kulttuurin kerrostumien päälle, ja niin sanottu Rascañon ryhmä ilmestyi alueille, joila ei oltu aiemmin asuttu. Alemmalla kehittyneellä Madelinen kaudella kulttuuri jakautui kahteen selvään perinteeseen, Asturiasin ja Cantabrian El Juyo -ryhmä ja niin sanottu Baskimaan ryhmä, jota esiintyi vain siellä. Nämä kaksi ensimmäistä vaihetta ilmestyivät kerrostumiin noin 16 400–15 800 radiohiilivuotta sitten.^lähde? Iberian niemimaalla on vähemmän niin sanotun keskimmäisen Madeleinen kauden löytöjä. Ylempi Madeleinen kulttuuri, joka käsittää sen alikaudet V ja VI, ja jota luonnehtivat harppuunat, vallitsi versiona "A" 15 400–13 870 radiohiilivuotta sitten, puuttui Baskimaasta ja kulttuurin toinen versio "B" 12 869–12 282 radiohiilivuotta sitten.^lähde? Etelämpänä Katalonia kytkeytyi Ranskan kehitykseen, mutta muualla Espanjassa ja Portugalissa Madeleinen kuulttuuri oli harvinainen. Kataloniassa tapahtui Parpallense-nimellä kutsuttua paikallista kehitystä. Tämä Parpalló-Madeleine kulttuuri oli Gravetto-Solutren perinteen jatkaja. Siihen liittyy vain joitain myöhäisen Madeleinen kulttuurin piirteitä, mm. proto-harppuunat. Tätä kulttuuria on löydetty Borran Granistra ajalla 11 470 radiohiilivuotta sitten, ja myöhemmät alueen löydöt lähestyvät epipaleoliittista perinnettä.

Jääkauden päättymisvaiheessa ilmasto lämpeni. Arot hävisivät ja metsä tuli tilalle, ja monia jättimäisiä aroeläimiä luultavasti kuoli tämän takia sukupuuttoon. Niinpä lämpimällä Allerödkaudella noin 11 760 radiohiilivuotta sitten alkoi epipaleoliittinen Azilin kulttuuri. Azilin kulttuurin tyyppipaikka on Zatoya Navarrassa, jossa se kuitenkin kehittyi täydelliseen asuunsa vasta 8 150 radiohiilivuotta sitten.^lähde? Välimeren alueella Azilin kulttuuria kutsutaan nimellä mikrolaminaarinen mikrolitismi, koska sitä puuttui Franko-Cantabrialle ominainen luun työstökulttuuri. Tämä kulttuuri levisi mm. osiin Kataloniaa, Valenciaan, murciaan ja Välimeren Andalusiaan. Les Mallaetesissa sitä oli 10 370 radiohiilivuotta sitten.^lähde? Hirvi ja vuohi yleistyivät riistaeläiminä, ja merien lähellä merieläinten pyynti ravinnoksi.

Neoliittisesta kaudesta eteenpäin

Neoliittista sydänsimpukkakeramiikaa La Sarsasta Espanjasta.

Kehämäinen megaliittirakennelma.

Lännempänä Euroopassa vallinneen mesoliittiset Sauvaterren ja Tardenoisn kulttuurit vaikuttivat Iberian niemimaalla. Länsi-Iberiassa Azilin kulttuurin vaikutus säilyi häiriintymättömänä pidempään. Ne vaikuttivat varsinkin Välimeren seuduilla ja Portugalissa. Ebro-joelta pohjoiseen vaikuttanut Filadorin kulttuurianines oli Sauvaterren kulttuuria, ja laajemmalle levinnyt Cocinan kulttuuri Malagassa Portugalissa sai elantonsa kalastamalla ja muiden meren antimien keräilyllä tyypilliseen mesoliittiseen tapaan. Portugalista tätä kulttuuria löytyi noin 7 350 vuotta sitten Tagusista niin sanottuun Muge-ryhmän liittyen.^lähde?

Iberian niemimaalla kukoisti muun muassa mesoliittinen Asturian kulttuuri, johon liittyi pienistä piikivisiruista koottuja mikroliittisia kivityökaluja ja -aseita sekä erityisesti Itä-Asturiasta la Länsi-Kantabriasta löydetty asturialaistyylinen kivihakku. Maanviljely saapui Andalusiaan noin 6000–5000 eaa. ehkä Pohjois-Afrikasta, mutta karjanhoito ei levinnyt vielä silloin tänne.Malline:Läjde Tätä kautta kuvastavat La Almagran tyyppiset saviastiat. Näin syntynyt Andalusian neoliittinen kulttuuri levisi Portugalin rannikolle, jonka eteläosaan syntyivät noin 4800 eaa. ensimmäiset dolmen-tyyppiset megaliitit. Noin 4700 eaa. saapui Itä-Iberiaan sydänsimpukkakeramiikka. Iberia oli yksi varhaisista kuparin käyttöalueista Euroopassa.

Minolaiset tai pelasgit, joiksi heitä kutsutaan, purjehtivat laivoilla Kreikan seuduilta ja Kreetalta Etelä-Iberiaan etsimään kuparia. He loivat noin 3200-2600 eaa kukoistaneen Los Millaresin kulttuurin, joka rakensi linnoitettuja kaupunkeja kaivosten lähelle. Etelä-Iberian vuoriston kaivoksista saatiin mm kultaa, hopeaa ja kuparia. Los Milleras oli itse 6 hehtaarin suuruinen linnoitettu pyöreäbastionisten muurien ympäröimä kaupunki, jonka talot olivat pyöreäpohjaisia. 2600-2400 eaa Los Millaresin alueen kaupunkeja linnoitetiin, kun mereinen kallopikarikulttuuri esiintyi ensi kertaa alueella.^lähde? Tämä voi kertoa vieraiden valloittajien saapumisesta valtaamaan arvokkaita kaivoksia.^{kenen mukaan?} 2400 eaa väki alkoi vähetä los Millaresin tyyppisitä keksuksista, samaan aikaan kun hautoihin ilmestyi merkkejä väkivaltaisesta kulttuurista. 2200 eaa Los Millares hylättiin suuren katastrofin, luultavasti suuren sodan takia.^lähde? Kaupunki paloi ja sen linnoitteet vaurioituivat. Los Millaresin aikoihin syntyivät n. 2500 eaa, Zambujal ja Estemadura. Noin 2150 eaa. kellopikarikulttuuri valtasi Iberian.

Pronssikausi

Iberian tärkeimmät pronssikautiset kulttuurialueet nin 1500 eaa. Harmailla pisteillä tinakaivokset, mustilla neliöillä kaupungit Vila Nova de São Pedro ja El Argar.

Pronssikauden kulttuuri keskittyi Iberian kaakkoisosaan. La Bastinan linnoitus on Euroopan vanhimpia pronssikautisia linnoituksia. Se on noin vuodelta 2200 eaa. Linnoituksen rakentajia kutsuttiin argarilaisiksi läheisesn El Argarin kaupungin mukaaan. 500 vuoden kuluessa argarilaisten kulttuuri levittäytyi 33 000 km² alueelle-

Rautakausi

Kelttien leviäminen Euroopassa 800–400 eaa.

Keltit saapuivat Iberiaan rautakaudella, ja Foinikian ja Kreikan vaikutus loivat sinne Tartessoksen kulttuurin.

Katso myös

• Myöhäispaleoliittinen
• Neandertalin ihminen
• Aurignacin kulttuuri
• Gravetten kulttuuri
• Solutrén kulttuuri
• Madeleinen kulttuuri
• Azilin kulttuuri
• Paleoliittinen Franko-Kantabria

Aiheesta muualla

• Detailed map of the Pre-Roman Peoples of Iberia (around 200 BC)
• American Museum of Natural History - Atapuerca
• Country Studies: Spain - Iberia