Erityisopetus

Wikipedia
Ohjattu sivulta Erityisopettaja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Erityisopettaja ohjaa oppilasta

Erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja laaja-alaisten oppimisvaikeuksien, älyllisen kehitysvamman, neurologisen kehityshäiriön, tunne-elämän häiriön, sosiaalisen sopeutumattomuuden, liikunta- tai aistivamman tai esimerkiksi pitkäaikaissairauden vuoksi[1][2][3].

Erityisopetusta järjestetään esi- ja peruskoulussa sekä toisen asteen yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa[4]. Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden koulutuksen turvaaminen ja kehittäminen on ollut viime vuosina yhtenä ammatillisen koulutuksen painopistealueena. Viime vuosien aikana erityisopetus on lisääntynyt myös lukioissa.

Noin yhdeksän prosenttia Suomen peruskoululaisista oli erityisopetuksen piirissä vuonna 2010. Erityisopetusta saavia poikia oli kaksinkertainen määrä verrattuna tyttöihin.[5] Noin 40 prosentilla erityisopetukseen siirretyistä siirto johtui laaja-alaisista oppimisvaikeuksista. Kaksi kolmannesta heistä oli poikia [6].

Oppilaan erityinen tuki pyritään järjestämään ensisijaisesti oppilaan omassa lähikoulussa ja muun opetuksen yhteydessä[7]. Mikäli se ei ole mahdollista, oppilaalle osoitetaan lähin tarkoituksenmukainen koulu ja erityisluokkapaikka[8]. Noin puolet erityistä tukea tarvitsevista oppilaista on integroitu kokonaan tai osittain yleisopetuksen ryhmiin. Suomi kuuluu niihin Euroopan maihin, joissa on eniten oppilaita erityisluokalla[9].

Erityisopetuksen ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärää voidaan yksilöllistää. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita.[10]

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen opetuslain mukaan jokaiselle erityisopetukseen kuuluvalle tai siirtyvälle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa pohditaan oppilaan erityisopetuksen tarvetta ja toteutusmuotoja. Se laaditaan yhdessä koulun edustajien, oppilashuollon asiantuntijoiden, oppilaan ja tämän huoltajien kanssa. Se tulee laatia niille oppilaille, joille on tehty hallinnollinen erityisopetuspäätös. Suunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat resurssit, yhteistyötahot ja vastuualueet eri tahojen kanssa sekä kehityksen ja kasvun seuranta. Vaikka kaikille erityisopetusta saaville oppilaille ei tarvitse laatia HOJKSia, se merkitsee lisätukea oppilaalle ja oppilaitokselle lisäresursseja opetuksen järjestämiseen.

Nivelvaiheen tuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erityisopetusta järjestetään myös niille, joilla ei ole sen tarpeesta tehty hallinnollista päätöstä. Tähän ryhmään kuuluvat mm. maahanmuuttajat ja nivelvaiheen oppilaat tai opiskelijat. Suomen koulujärjestelmässä nivelvaiheita on paljon. Päiväkodista esikouluun, esikoulusta ala-asteelle, ala-asteelta yläasteelle, yläasteelta toiselle asteelle ja toiselta asteelta kolmannelle asteelle. Nivelvaiheessa oppilas tarvitsee tavallista enemmän tukea. Varsinkin pojilla on vaikeuksia uudessa ympäristössä ja heidän oppimistuloksensa kärsii. Nivelvaiheita onkin pyritty vähentämään mm. poistamalla v. 1999 asetuksesta ala-aste ja yläaste. Hallinnollisilla päätöksillä nivelvaiheitten on kuitenkin hidasta. Vuonna 2008 yläkouluun siirtyville oppilaille on tehty tukipaketti. jossa keskitytään nuorten sosiaalisten suhteiden ja harrastamisen tukemiseen. Siirtymävaiheessa annettu tuki ehkäisee mm. koulukiusaamista. Opettaja voi vaikuttaa luokan ilmapiiriin kannustamalla myönteiseen vuorovaikutukseen, tunteiden ilmaisuun, toisten huomioonottamiseen ja kunnioittamiseen. Materiaali sisältää opettajille tuntisuunnitelmia ja harjoitteita. Lasten vanhemmille suunnatussa materiaalissa kerrotaan nuorten elämänvaiheesta ja sen tukemisesta [11].

Erityisopetuksen kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että oppilas oppii erityisluokassa keskimäärin vähemmän kuin tavallisessa luokassa.[12] Yhdistyneet Kansakunnat on pyrkinyt edistämään jo vuosikymmeniä politiikkaa, jossa kaikilla oppilaille annettaisiin oikeus opiskella tavallisessa luokassa. Erityisluokalle ("pienluokalle") siirto saisi olla vain harvinainen poikkeus.[13] YK:n yleiskokouksen teki vuonna 1993 päätöksen, jonka mukaan kouluviranomaiset ovat velvollisia järjestämään vammaisten henkilöiden opetuksen tavallisilla luokilla[14]. Myös Euroopan unioni on tukenut tätä kehitystä. Suomessa tasa-arvon toteutuminen yhteiskunnan palveluissa on vaatinut epäkohtien viemistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen[15].

Erityisopetuksen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erityisopetuksen oppilaiden määrä kasvoi noin 60 prosenttia vuosina 2001-2010. Perusopetuksen päättövaiheessa yksilöllistettyä oppimäärää suorittavien oppilaiden osuus kaksinkertaistui samana ajanjaksona.[16]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.koulutusnetti.fi/?path=erityisopetus
  2. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/7955/leander_rantavuori.pdf?sequence=1
  3. http://www.stat.fi/meta/kas/erityisop_per.html
  4. Aika näyttää! Ammattiosaamisen näytöt ja inkluusio
  5. Erityisopetukseen siirrettyjen osuus ennallaan. Tilastokesus 9.6.2011. http://www.stat.fi/til/erop/2010/erop_2010_2011-06-09_tie_001_fi.html
  6. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. http://verneri.net/yleis/kehitysvammaisuus/diagnoosit/laaja-alaiset-oppimisvaikeudet.html
  7. http://www.hel.fi/hki/opev/fi/Peruskoulut/Tehostettu+ja+erityinen_tuki/Opetus+erityisluokassa+ja+erityiskoulussa
  8. http://www.hel.fi/hki/opev/fi/Peruskoulut/Tehostettu+ja+erityinen_tuki/Opetus+erityisluokassa+ja+erityiskoulussa
  9. Professori: Erityisluokkia perustettiin mukavuussyistä. Vihdin uutiset 4.3.2013. http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/225870-professori-erityisluokkia-perustettiin-mukavuussyista
  10. Pedanet: Opetuksen yksilöllistäminen. http://peda.net/veraja/vep/verkosto/pohjoinenalue/tyrnava/erityisopetus/yksilollistaminen
  11. http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id98172.html Kymmenille tuhansille seiskaluokkalaisille tukimateriaalia
  12. Professori: Erityisluokkia perustettiin mukavuussyistä. Vihdin uutiset 4.3.2013. http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/225870-professori-erityisluokkia-perustettiin-mukavuussyista
  13. Salamancan julistus,1994.
  14. Saloviita, T. (1999) Kaikille avoimeen kouluun. Erilaiset oppilaat tavallisella luokalla. Atena, Jyväskylä
  15. Ihmisoikeudet
  16. Erityisopetuksen tarjonta vaihtelee alueittain ja ikäryhmittäin. Turun sanomat/STT. http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/536541/Erityisopetuksen+tarjonta+vaihtelee+alueittain+ja+ikaryhmittain

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]