Erillinen pataljoona 6
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Erillinen pataljoona 6 (ErP 6) oli jatkosodan (vuosina 1943–1944) aikana Suomen Puolustusvoimissa toiminut pataljoona, jonka miehistö ja osa aliupseereista oli inkeriläisiä. Se oli osa heimosoturiyksiköitä.
Pataljoonan perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksalaisten vallattua Viron ja Leningradin ympäristön, siellä asuneista inkeriläisistä perustettiin helmikuussa 1942 osasto nimeltä Finnische Sieheringsgruppe 187. Vuoden sisällä perustamisesta siihen kuului 27., 28., 29., ja 30. Hundertschaft (satakunta), joissa kussakin palveli 170 miestä. Osaston nimi muutettiin myöhemmin Ost-Bataillon 664:ksi (suomeksi 'Itäpataljoona 664'). Pataljoonan pääasiallinen tehtävä oli suojata rautateitä Leningrad–Dno- ja Luga–Novgorod-linjoilla. Pataljoonan esikunta sijaitsi Batetskajassa, joka oli tärkeä risteysasema.
Kun inkeriläisiä siviilejä alettiin maaliskuussa 1943 siirtää Saksan valtaamilta alueilta Suomeen, esittivät Saksan armeijassa palvelleet eräät inkeriläiset miehet myös toivomuksia siirrosta Suomeen. Saksalais-suomalaisten neuvottelujen jälkeen päätettiin pataljoonan siirrosta Suomeen. Siirrot toteutettiin Virosta laivalla 7.–13.12.1943 Hankoon.
Neuvottelujen päättyä oli 23.11.1943 everstiluutnantti Kaarlo Breitholtz määrätty perustettavan pataljoonan komentajaksi. Pataljoonan upseerien ja tärkeimpien aliupseerien tehtäviin sijoitettiin suomalaisia upseereita ja aliupseereita.
Pataljoona alistettiin perustamisen jälkeen 10. divisioonalle. Sen nimenä käytettiin ensin Erillinen pataljoona B:tä (Er.B), komentajansa mukaan. Nimi muuttui ylipäällikön käskyllä 1.2.1944 Erillinen pataljoona 6:ksi.
Yksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1.K/ErP6, päällikkö luutnantti Sokka
- 2.K/ErP6, päällikkö luutnantti Jokinen
- 3.K/ErP6, päällikkö luutnantti Parola
- 4.K/ErP6, päällikkö luutnantti Tirkkonen
Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- everstiluutnantti Kaarlo Breitholtz 23.11.1943–24.6.1944
- majuri Hans Katas 25.6.1944–10.10.1944
Pataljoonan tapahtumia ja sotatie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pataljoona julkaisi kenttälehti Kivekästä. Helmikuussa aloitti pataljoonan aliupseerikoulu johtajanaan kapteeni Sokka. Koulutukseen osallistui 105 vapaaehtoista. Pataljoonan tärkein juhla, valatilaisuus, järjestettiin 26. huhtikuuta 1944 Leininkylässä, Kannaksella. Suomen lipun lisäksi tilaisuudessa oli mukana Inkerin lippu. Pataljoona paikallisti ja korjasi inkeriläisten sankarihauta-alueen Kirjasalossa. Hauta-alue oli perustettu vuosina 1918–1920 heimosodissa kaatuneiden inkeriläisten muistoksi.
Helmikuussa 1944 pataljoona alistettiin 15. divisioonalle. Sen katsottiin olevan taisteluvalmis huhtikuun alussa 1944. Toukokuussa pataljoona alistettiin 19. Prikaatille Riekonharjun "Susi"-maastoon, josta se vetäytyi VT-linjalle Korpikylään. Kesäkuun 17. päivänä ErP 6 alistettiin 2. divisioonalle, ja se siirtyi varmistukseen Pasurinkankaan maastoon, josta se siirtyi Vuosalmelle miehittäen Vuoksen jokilinjan Suursaaren, Susisaaren, Linnanniemen ja rantakaistan Suontaustan kohdalla. Elokuun 1. päivänä vuonna 1944 pataljoona siirrettiin kenttävarustustöihin Kuparsaaren lohkolle.
Pataljoona purettiin Jokioinen–Mellilä–Minkiö-alueella syyskuun lopulla, ja sen lakkautuspäivä on 10. lokakuuta 1944. Pataljoonan inkeriläisistä kiinnostui myös Valvontakomissio.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pekka Mutanen: Vaiennetut sotilaat. Ruotsi: Ajatus-Kirjat, 1999. ISBN 951-9440-87-9.