Erich Neumann (psykologi)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Erich Neumann

Erich Neumann (hepr. אריך נוימן‎, 23. tammikuuta 19055. marraskuuta 1960) oli saksalaissyntyinen israelilainen juutalainen jungilainen psykologi.

Elämä, ajattelu ja teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erich Neumann syntyi Berliinissä juutalaiseen perheeseen.[1] Opiskeltuaan Berliinissä hän muutti vuonna 1934 vaimoineen Tel Aviviin[1]. Hän jatkoi vierailuja Sveitsiin, jossa hän luennoi C. G. Jung -instituutissa.

Neumann käsitteli teoksissaan arkkityyppejen ja ihmisen tietoisen psyyken suhteen kehittymistä historiassa.[2] Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat The Origins and History of Consciousness (1949, alkuperäinen nimi Ursprungsgeschichte des Bewusstseins tarkoittaa sananmukaisesti "tietoisuuden alkuperän historiaa") ja The Great Mother (Die große Mutter, 1955).

Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikkalainen kulttuurikriitikko Camille Paglia on nimennyt The Origins and History of Consciousnessin vaikutteeksi itseensä ja kirjaansa Sexual Personae. Paglian mukaan se edustaa "jungilaisuutta oppineena ja parhaimmillaan".[3] Hän harmittelee sitä, että feministinen arkeologi Marija Gimbutas "otti jungilaiseksi mentorikseen skolaarisen Neumannin sijaan popularisoivan Joseph Campbellin" ja tieteellisesti kestämätön ajatus kirjaimellisesta matriarkaatista sai alaa.[1]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Walter Kaufmann kirjoittaa Jungia käsittelevässä teoksessaan: "Suurelle osalle arkkityypeistä ja kollektiivisesta piilotajunnasta kertovasta kirjallisuudesta on tyypillistä kertakaikkisen pitkäveteinen, tarkoitukseton oppineisuus yhdistyneenä edes alkeellisen vastaväitteiden ja vaihtoehtojen huomioon ottamisen tyrmäävään poissaoloon". Hän nostaa The Origins and History of Consciousnessin esille "täydellisenä esimerkkinä" tästä. Kaufmannin mukaan Neumannin kirja on "pohjimmiltaan dogmaattinen ja sen käsitys todisteista ei ole kaukana teologien traktaateista, jotka 'todistavat' väitteitä lainaamalla joitakin harvoja Raamatun jakeita, jotka eivät läheskään todista sitä, mitä he väittävät. Hän on riemuissaan löytäessään jotain 'Syyriasta, Vähästä-Aasiasta ja jopa Mesopotamiasta'. Leviämistä hän ei koskaan edes käsittele vaihtoehtoisena selityksenä [kollektiivisen piilotajunnan samanlaiselle toiminnalle eri alueilla]."[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Camille Paglia: "Theorist of the Great Mother"
  2. The Origins and History of Consciousness, 1949, käänt. R. F. C. Hull 1954
  3. Camille Paglia: Sex, Art, and American Culture: Essays, 1993, s. 114
  4. Walter Kaufmann: Discovering the Mind: Volume Three: Freud, Adler, and Jung, 1980, s. 353–354