Eric Vasström
Eric Wilhelm Vasström (myös Wasström; 27. marraskuuta 1887 Helsinki – 14. marraskuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen pilapiirtäjä, kuvittaja ja taidemaalari, joka suunnitteli muun muassa Lotta Svärdin hakaristimerkin 1921. Hän oli Suomen ensimmäisiä ammattimaisia pilapiirtäjiä. Hän oli Suomen ruotsinkielisen partiojärjestön Finlands Svenska Scoutförbund päällikkö 1929–1939.
Vasström opiskeli Taideteollisen keskuskoulun iltakursseilla 1904–1907, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1907–1909 ja Helsingin yliopiston piirustussalilla 1907–1908. Opiskelun ohella hän toimi rautatievirkailijana 1906–1912. Vuodesta 1917 hän opetti piirustusta ja kaunokirjoitusta Helsingin ruotsalaisessa lyseossa, ruotsinkielisessä työväenopistossa ja Helsingin ruotsinkielisessä kauppaopistossa.[1]
Sisällysluettelo |
Vankilaan pilakuvasta[muokkaa]
Vasström sai vuonna 1913 yhdessä päätoimittajan kanssa kolmivuotisen oikeustaistelun jälkeen kolmen kuukauden vankeustuomion majesteettirikoksesta piirrettyään Fyren-lehteen pilakuvan keisariperheen kesäisestä illanvietosta Virolahdella.[2][3] Vasström suunnitteli Ilmari Kiannon Punaisen viivan ensimmäisen painoksen kansipaperin, mutta se hylättiin liian kantaaottavana.[4] Hän piirsi kuvituksia Rafael Karstenin suullisen kuvauksen mukaan tämän kirjoihin.[5] Hän piirsi postikortteja ja teki kirjankuvituksia. Vasström julkaisi pilalehteä Hovnarren, ja Uudessa Suomessa ilmestyi hänen piirroksiaan nimellä "Matti äijän" kuvia. Hänen piirroksiaan julkaisivat myös ainakin Kurikka, Tuulispää, Ampiainen ja Garm. Kymmenvuotisen Uusi Suomi -uransa varrella hän toimi myös lehden reportaasipiirtäjänä – valokuvia ei vielä tuolloin juuri sanomalehdissä käytetty.[2]
Vasström oli aktiivinen suojeluskuntalainen, ja hän oli käynyt Vöyrin sotakoulun kurssin.
Vasströmin vanhemmat olivat suutarimestari, kenkäkauppias Eric Sewerin Vasström ja Alma Augusta o.s. Westerberg. Hänen puolisonsa oli ruotsalainen näyttelijä Carola (Lolan) Vasström, jonka kanssa hän avioitui 1913. Lolan Vasström opiskeli teatteria ja laulua Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja eri puolilla Keski-Eurooppaa ja näytteli 1909–1911 Helsingin Svenska Teaternissa. Lolan Vasström toimi aktiivisesti Lotta Svärd -järjestössä sen perustamisesta 1920 alkaen.[1]
Vasström maalasi erityisesti muotokuvia ja hevosaiheisia maalauksia.[1] Hänen teoksiaan on muun muassa Ateneumin, Amos Andersonin taidemuseon, Hämeenlinnan taidemuseon, Kansallismuseon, Helsingin kaupunginmuseon sekä Turun, Porvoon ja Pietarsaaren museoissa. Suomen lisäksi Vasströmin töitä löytyy Tukholman Nationalmuseumista, Moskovan Puškin-museosta, Tanskan Skagenin museosta ja Västmanlandin läänin museosta Ruotsin Västeråsista. Elinaikanaan Vasström osallistui Suomen taiteen näyttelyihin Tukholmassa 1924 ja 1947, Kööpenhaminassa 1925 ja 1937, Košicessa Tšekkoslovakiassa 1933, Moskovassa 1934, Riiassa ja kolmessa Saksan kaupungissa 1935 sekä Budapestissä ja Wienissä 1937.[6]
Vasström sai Pro Finlandia -mitalin 1954.
Kirjalliset teokset[muokkaa]
- Tuschgubbar och bläckhistorier, 1916
- Snitt och snack, 1922
- Gästfrihetens vådor och andra bagateller, 1923
- Matin matkoilta (julkaistu Uudessa Suomessa 1924–1929)
- Helsinki-näkymä, 1929
- Teknik, material och förvarningssätt inom konsten, 1931
- Stilskrivningssystem Salervo–Vasström, 1932
- Två pojkar (eripainos Scoutpostenista), 1937
- Piirustuskurssi, 1944
- Bland konstnärsfolk, 1951
- Konstnärsfolk 1946, suom. Taiteilijaväkeä, 1954
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b c Kuka kukin on 1954 Viitattu 11.11.2012.
- ↑ a b Järvi, Olavi: Parhaat pilapiirtäjämme, s. 151–152. Helsinki: Tammi, 1979. ISBN 951-30-4434-3.
- ↑ Etelä-Karjalan museo: Keisarillisia matkoja Kaakkois-Suomessa Viitattu 10.11.2007.
- ↑ Caros Viitattu 10.11.2007.
- ↑ Ilona Salomaa: Rafael Karsten Viitattu 10.11.2007.
- ↑ Leena-Maija Tuominen: Taiteilja Eric Vasström Pitäjänmäki muistelee (Helsingin kaupungin Kansalaismuisti-sivustolla). Viitattu 11.11.2012.
