Éric Bernard
| Éric Bernard | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | [1] |
| Kansalaisuus |
 ranskalainen |
| Formula 1 -ura | |
| Aktiivivuodet | 1989–1991, 1994 |
| Talli(t) | Larrousse, Ligier, Lotus |
| Kilpailuja | 47 (45 lähtöä) |
| Maailmanmestaruuksia | 0 |
| Voittoja | 0 |
| Palkintosijoja | 1 |
| Paalupaikkoja | 0 |
| Nopeimpia kierroksia | 0 |
| MM-pisteitä | 10 |
| Ensimmäinen kilpailu | Ranskan Grand Prix 1989 |
| Viimeinen kilpailu | Euroopan Grand Prix 1994 |
Éric Bernard (s. 24. elokuuta 1964 Martigues, Ranska) on ranskalainen autourheilija.[2] Hän osallistui yhteensä 47:ään Formula 1 -sarjan Grand Prix -kilpailuun saavuttaen yhden palkintosijan (Saksan GP 1994) ja 10 MM-pistettä.[2]
Aika ennen Formula 1 -uraa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bernard aloitti seitsemän vuotta kestäneen karting-harrastuksensa vuonna 1976 saavuttaen siinä neljä Ranskan mestaruutta. Hän pääsikin menestyksensä avulla vuonna 1983 Circuit Paul Ricard -radalla järjestettyyn kilpa-autoilukouluun, jossa hän vakuutti olevansa hyvä kuljettaja voittamalla finaalissa Jean Alesin ja Bertrand Gachot'n.[2] Palkinnoksi Bernard sai ilmaisen kuljettajan paikan Formula Renault -sarjasta kaudeksi 1984.[2] Hän sijoittui ensimmäisella kaudella kuudenneksi. Seuraavalla kaudella (1985) hän voitti jo mestaruuden ja hänen taakseen jäi mm. vanha kilpakaveri Jean Alesi.[2] Ranskan Formula 3 -sarjassa hän ajoi vuosina 1986-87, joista vuonna 1987 hän sijoittui toiseksi Jean Alesin voittaessa mestaruuden.[2][3] Kaudeksi 1988 Bernard siirtyi Formula 3000 -sarjaan.[2][3]
Vuonna 1989 hän ajoi ensimmäisen kerran Formula 1 -sarjassa ranskalaisen Larrousse -tallin autolla ollen Yannick Dalmasin sijaisena Ranskan ja Britannian GP:ssa.[2][3][4][5] Sen jälkeen hän palasi loppukaudeksi takaisin Formula 3000 -sarjaan sijoittuen kolmanneksi.[3][2]
Formula 1 -ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hän sai koko kauden kestävän sopimuksen Larrousse-tallista, jossa hän oli jo edellisellä kaudella ajanut kaksi osakilpailua.[2][3] Kauden aikana hän saavuttikin ensimmäiset pisteensä olemalla kuudes Monacossa ja parhaan tuloksen hän sai Silverstonesta neljännen sijan myötä.[2][6][7]
Kausi 1991 jatkui samassa Larrousse-tallissa kuin edelliskausikin, mutta talli menetti Lamborghinin moottorit ja sponsorit. Menestys jäi vähäiseksi menetysten takia ja Bernardin parhaaksi sijoitukseksi jäi Meksikon GP:n kuudes sija.[8] Kauden synkin hetki oli kuitenkin Japanin GP:n aika-ajoissa sattunut ulosajo, jossa hänen jalkansa murtui.[2]
Bernard kuntoutui ja vanha sponsori Elf hankki hänelle testikuljettajan paikan Ligier-tallista. Kaksi vuotta kestäneen sopimuksen jälkeen hänet palkattiin kilpakuljettajan paikalla kaudella 1994 Olivier Panisin rinnalle. Saksan GP:n lukuisat keskeytykset auttoivat Bernardia nousemaan kolmanneksi ja ensimmäinen palkintosija oli saavutettu.[2][9] Euroopan GP:n hän ajoi Lotuksella, koska Lotus-kuljettaja Johnny Herbert sai hänen paikkansa Ligieriltä. Euroopan GP:n jälkeen Mika Salo palkattiin Lotukselle, ja Bernard jäi työttömäksi. Hän on ajanut Formula 1:stä poistuttuaan FIA GT sekä Amerikan Le Mans -sarjoja.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.statsf1.com/fr/eric-bernard.aspx. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Eric Bernard - France ESPN. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Eric Bernard Driver Database. Speedsport Magazine. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
- ↑ FRENCH GRAND PRIX - RACE RESULT Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
- ↑ SHELL BRITISH GRAND PRIX - RACE RESULT Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
- ↑ MONACO GRAND PRIX - RACE RESULT Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
- ↑ FOSTER'S BRITISH GRAND PRIX - RACE RESULT Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
- ↑ MEXICAN GRAND PRIX - RACE RESULT Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
- ↑ GROSSER MOBIL 1 PREIS VON DEUTSCHLAND - RACE RESULT Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)