Epeiros

Wikipedia
Ohjattu sivulta Epirus
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Epeiroksen periferia
Περιφέρεια Ηπείρου
Periferia
sijainti
sijainti
Valtio Kreikan lippu Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Epeiros ja Länsi-Makedonia
Alueyksiköitä 4
Kuntia 18
Perustettu 1987
Hallinto
 – Hallinnollinen keskus Ioannina
Pinta-ala 9 203 km² (8.)
Väkiluku (2011) 336 650[1] (9.)
 – väestötiheys 36,58 as/km²
Lyhenteet
 – ISO 3166 GR-D
 – NUTS EL21
www.php.gov.gr

Epeiros (kreik. Ήπειρος, Ípiros) eli Epeiroksen periferia (Περιφέρεια Ηπείρου, Periféria Ipírou) on yksi Kreikan aluehallinnon kolmestatoista periferiasta. Se kuuluu Epeiroksen ja Länsi-Makedonian hajautetun hallinnon alueeseen ja sen pääkaupunki on Ioannina.[2][3]

Epeiros sijaitsee Kreikan luoteisosassa. Periferian pinta-ala on 9 203 neliökilometriä ja asukasluku 336 650 (vuonna 2011).[1][4] Epeiroksen maasto on vuorista ja Pindos-vuoristo erottaa sen idässä olevista Thessaliasta ja Makedoniasta. Historiallisesti Epeiros käsitti myös Albanian eteläosat – kreikkalaiset kutsuvat tätä aluetta Pohjois-Epeirokseksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin aikana Epeiros oli kuningaskunta, joka koostui kolmesta heimosta: thesproteista, khaoneseistä ja molosseista. Molossit olivat Epeiroksen voimakkain heimo. Heidän kuninkaansa Neoptolemuksen aikana epeiroslaiset alkoivat urbanisoitua ja alkoi syntyä kaupunkeja. Neoptolemuksen kuoltua hänen veljensä Arybbas solmi liiton Makedonian Filippos II:n kanssa. Filippos meni naimisiin Arybbasin tyttären Olympiaan kanssa. Seuraavaksi valtaistuimelle nousi Aleksanteri, joka oli Olympiaan veli, ja näin ollen Aleksanteri Suuren eno.[5]

Aleksanteri nai Filippoksen ja Olympiaan tyttären Kleopatran, oman sisarentyttärensä. Samalla kun Aleksanteri Suuri valtasi Persiaa, Epeiroksen Aleksanteri avusti kreikkalaisia kaupunkeja Italiassa. Hänen kuollessaan noin 330 eaa. Aiakides nousi valtaistuimelle. Hän otti osaa Makedonian valtataisteluun tätinsä Olympiaan puolella. Aiakides sysättiin kuitenkin vallasta ja hänen poikansa Pyrrhos nuosi valtaistuimelle vuonna 295 eaa.[6][7]

Pyrrhoksen jälkeen Epeiros näytteli välillä tärkeää osaa makedonialaisissa valtataisteluissa. Tämä loppui vuonna 168 eaa. kun roomalaiset valtasivat Epeiroksen ja tekivät siitä Rooman provinssin.[8]

Luettelo Epeiroksen kuninkaista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epeiros oli osa Rooman valtakuntaa ja sen seuraajaa Bysantin valtakuntaa aina vuoteen 1204, jolloin neljännen ristiretken sotajoukot valtasivat Konstantinopolin. Bysanttin valtakunta hajosi pienempiin valtioihin ja Mikael I Dukas perusti Epeiroksen despotaatin, joka säilyi vuoteen 1359. Silloin se liitettiin takaisin keisarikuntaan (ks. Nikaian keisarikunta).

Alueyksiköt ja kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 alusta lähtien periferia on jaettu alueyksiköihin ja kuntiin seuraavasti:[1]

Alueyksikkö Kunta Väkiluku
Artan alueyksikkö Arta 42 980
Georgios Karaiskakis 5 850
Kentrika Tzoumerka 6 230
Nikolaos Skoufas 12 810
Yhteensä: 67 870
Ioanninan alueyksikkö Ioannina 111 740
Dodoni 9 720
Konitsa 6 390
Metsovo 6 240
Pogoni 8 990
Voreia Tzoumerka 5 770
Zagori 3 740
Zitsa 14 810
Yhteensä: 167 400
Prevezan alueyksikkö Preveza 31 700
Parga 11 940
Ziros 14 080
Yhteensä: 57 720
Thesprotian alueyksikkö Igoumenitsa 25 780
Filiates 7 750
Souli 10 130
Yhteensä: 43 660

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kari, R.: Historian ABC. Osa 1. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2000. ISBN 951-31-1093-1.
  • Petersen, K: Ihmiskunnan ajantieto. Suomeksi toimittanut Antero Manninen, avustajana Pentti Papunen. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1965.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Publication of provisional results of the 2011 Population Census (PDF) 22.7.2011. Pireus: The Hellenic Statistical Authority (ELSTAT). Viitattu 9.6.2014. (englanniksi)
  2. Σύσταση αποκεντρωμένης διοίκησης Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Viitattu 30.5.2014.
  3. Στοιχεία Επικοινωνίας Περιφερειών Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Viitattu 30.5.2014.
  4. Administrations of Greece Statoids. Viitattu 3.6.2014.
  5. Kari, s.364
  6. Kari, s.365
  7. Petersen, s.94
  8. Kari, s.366

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]