Epigonit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Epigonit (muinaiskreikaksi Ἐπίγονοι, Epígonoi 'jälkeläiset') viittaa kreikkalaisessa mytologiassa seitsemän Thebaa vastaan nousseen sotapäällikön jälkeläisiin. Ennen heidän isiensä lähtöä sotaretkelleen Amfiaraos, joka ennalta näki sotaretken päättyvän onnettomasti ja tiesi kuolevansa sen aikana, käski poikiensa hyökätä vartuttuaan Thebaa vastaan. Epigonien isien kuoltua Adrastosta lukuun ottamatta epäonnistuneessa hyökkäyksessä näiden pojat tekivät kymmenen vuotta myöhemmin uuden sotaretkeen Thebaan ja tappoivat Eteokleen pojan ja seuraajan Laodamaksen. Epigoneista Aigialeus, Adrastoksen poika, sai hyökkäyksessä ainoana surmansa;[1] tämän kerrottiin johtuvan siitä, että hänen isänsä puolestaan oli ainoana selvinnyt edellisestä yhteenotosta.[2]

Diadokien pojat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aleksanteri Suuren kuoltua 323 eaa. hänen valtakuntansa jakautui osiin, joita hallitsivat diadokit, Aleksanteri Suuren sotapäälliköt. Näitä seuranneen sukupolven hellenistisiä kuninkaita puolestaan nimitettiin epigoneiksi.

Luettelo epigoneista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isä (Seitsemän Thebaa vastaan) Poika (Epigoni)
Amfiaraos[3][4][5][6] Alkmaion[3][4][5][6]
Amfiaraos[3][6] Amfilokhos[3][6]
Adrastos[3][4][5][6] Aigialeus[3][4][5][6]
Tydeus[3][5] Diomedes[3][5][6]
Parthenopaios[3][4][5][6] Promakhos[3][6] tai Tlesimenes[4] tai Biantes[5]
Kapaneus[3][5] Sthenelos[3][5][6]
Polyneikes[3][4][5] Thersandros[3][4][5][6]
Mekistheus[3] Euryalos[3]
Hippomedon[4][5][6] Polydoros[4][5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Apollodoros, Kirjasto 3.7.3 (engl. käännös).
  2. Hyginus, Fabulae lxxi (engl. käännös).
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p Apollodoros, Bibliotheke ('Kirjasto') 3.7.2 (engl. käännös).
  4. a b c d e f g h i j Hyginus, Fabulae lxxi, versio 1 (engl. käännös).
  5. a b c d e f g h i j k l m n Hyginus, Fabulae lxxi, versio 2 (engl. käännös).
  6. a b c d e f g h i j k l m Pausanias, Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 2.20.5 (engl. käännös).