Enstatiitti

Wikipedia

Enstatiitti on seos pyrokseenimineraaleista enstatiiitti (MgSiO3) ja ferrosiliitti (FeSiO3). Enstatiitti on väriltään valkeata, harmaata, vihertävää tai ruskeata. Kovuus 5-6. Ominaispaino 3,21 - 3,96.

Varsinainen enstatiitti on siis magnesiumsilikaatti. Se on tavallista laavakivissä ja metemorfisissa kivissä. Hypersteeni on (Mg,Fe)SiO3 jossa magnesiumia ja rautaa on suunnilleen yhtä paljon. Bronziitti on säärapautunut enstatiitti, jossa on metallia muistuttava kiilto ja pronssintapainen väri. kiteisyys ortorombine ja monokliininen. Enstatiitti sulaa 25 kbarissa 1787 C:ssä.

[muokkaa] Enstatiitin esiintyminen

Enstatiittia magnesiumpitoisena on monissa syväkivissä, esimerkiksi dioriitissa ja gabrossa. Sulkaumina sitä on myös pintakivissä basaltissa, andesiitissa ja dasiitissa. Enstatiittia (En90Fs10) esiintyy Maan vaipassa peridotiitissa ja pyrokseniitissa. Enstatiittia on myös meteoriiteissa, ja sitä on mittatu spektreistä olevan kehittyneiden tähtien ympärillä ja planetaarisen sumun NGC NGC 6302 ympärillä.