Enstatiitti
|
|
|
|---|---|
| Luokka | Silikaattimineraali |
|
|
|
| Kemiallinen kaava | MgSiO3 |
|
|
|
| Väri | valkea, harmaa, vihertävä, ruskea |
| Kidejärjestelmä | ortorombinen |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 5-6 |
| Ominaispaino | 3,21 - 3,96 |
Enstatiitti on pyrokseenimineraalien enstatiitti (MgSiO3) ja ferrosiliitti (FeSiO3) seos. Enstatiitti voi olla väriltään valkeaa, harmaata, vihertävää tai ruskeaa. Sen kovuus on 5-6 Mohsin asteikolla, ja kiteisyys on ortorombinen ja monokliininen. Aineen ominaispaino on 3,21 - 3,96 g/cm³. Enstatiitti sulaa 25 kilobaarissa 1 787 C°:ssä.
Varsinainen enstatiitti on magnesiumsilikaatti, joka on tavallista laavakivissä ja metamorfisissa kivissä. Hypersteeni eli (Mg,Fe)SiO3 on seos, jossa magnesiumia ja rautaa on suunnilleen yhtä paljon. Bronziitti on säärapautunut enstatiitti, jolle ominaista on metallia muistuttava kiilto ja pronssintapainen väri.
Esiintyminen[muokkaa]
Magnesiumpitoista enstatiittia on monissa syväkivissä, esimerkiksi dioriitissa ja gabrossa. Sulkeumina sitä on myös pintakivissä eli basaltissa, andesiitissa ja dasiitissa. Maan vaipassa enstatiittia esiintyy peridotiitissa ja pyrokseniitissa. Enstatiittia on myös meteoriiteissa. Spektrien avulla sitä on arveltu löytyvän kehittyneiden tähtien ympäriltä ja planetaarisen sumun NGC 6302 ympäriltä.
Lähteet[muokkaa]
- Muinaisten kivien voimat Energiakeskus Indigo. Viitattu 7.10.2010.
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Mindat: Enstatite (englanniksi)
- Webmineral: Enstatite Mineral Data (englanniksi)
- Handbook of Mineralogy: Enstatite (pdf) (englanniksi)
Sivulta puuttuu