Enstatiitti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Enstatiitti
Luokka Silikaattimineraali
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava MgSiO3
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri valkea, harmaa, vihertävä, ruskea
Kidejärjestelmä ortorombinen
Kovuus Mohsin asteikolla 5-6
Ominaispaino 3,21 - 3,96

Enstatiitti on pyrokseenimineraalien enstatiitti (MgSiO3) ja ferrosiliitti (FeSiO3) seos. Enstatiitti voi olla väriltään valkeaa, harmaata, vihertävää tai ruskeaa. Sen kovuus on 5-6 Mohsin asteikolla, ja kiteisyys on ortorombinen ja monokliininen. Aineen ominaispaino on 3,21 - 3,96 g/cm³. Enstatiitti sulaa 25 kilobaarissa 1 787 C°:ssä.

Varsinainen enstatiitti on magnesiumsilikaatti, joka on tavallista laavakivissä ja metamorfisissa kivissä. Hypersteeni eli (Mg,Fe)SiO3 on seos, jossa magnesiumia ja rautaa on suunnilleen yhtä paljon. Bronziitti on säärapautunut enstatiitti, jolle ominaista on metallia muistuttava kiilto ja pronssintapainen väri.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Magnesiumpitoista enstatiittia on monissa syväkivissä, esimerkiksi dioriitissa ja gabrossa. Sulkeumina sitä on myös pintakivissä eli basaltissa, andesiitissa ja dasiitissa. Maan vaipassa enstatiittia esiintyy peridotiitissa ja pyrokseniitissa. Enstatiittia on myös meteoriiteissa. Spektrien avulla sitä on arveltu löytyvän kehittyneiden tähtien ympäriltä ja planetaarisen sumun NGC 6302 ympäriltä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]