Eneberg
Eneberg on suomalainen aatelissuku, jonka jäsenet käyttävät nykyään nimeä Kivikataja.
Senaattori Waldemar Eneberg aateloitiin joulukuussa 1903 ja hänen kuoltuaan seuraavana vuonna hänen lapsensa introdusoitiin Suomen ritarihuoneeseen numerolla 277.[1] Hänen sukunsa tunnettiin aiemmin nimellä Enberg[2] ja oli alkujaan Porista, jossa sen tiedetään olleen jo 1600-luvun lopulla.[1] Eneberg otti aatelissukunsa tunnuslauseeksi routavuosien aikaisen vanhasuomalaisten iskulauseen ”taipuu ei taitu”, joka sopi myös hänen katajaan viittaavaan sukunimeensä. Neljä Enebergin lasta suomensi myöhemmin nimensä Kivikatajaksi, mikä on nykyään kaikkien aatelissuvun jäsenten nimenä.[3][1]
Waldemar Enebergin veli oli assyriologi Karl Fredrik Eneberg,[3] joka ei siis kuulunut aatelissukuun.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Eneberg. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone. Viitattu 28.1.2012.
- ↑ Ehrnrooth, Carl (toim.), Suomen ritariston ja aatelin kalenteri 1989, Kustannusosakeyhtiö Frederika, Espoo 1988
- ↑ a b Markku Tyynilä: Eneberg, Waldemar (1840 - 1904) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.6.2003. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.