Endymion-luokka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Endymion-luokka
Tekniset tiedot
Uppouma 1 238 67/94 bm
Pituus 48,51 m
Leveys 12,55 m
Syväys 3,76 m
Miehistöä 340
Aseistus
Meritorjunta tykkikansi: 28 × 24 naulan tykkiä
puolikansi: 16 × 32 naulan karronadia
etukansi: 2 × 9 naulain tykkiä ja 4 × 32 naulan karronadia

Endymion-luokka oli Britannian kuninkaallisen laivaston kuuden 40-tykkisen viidennen luokan aluksen eli fregatin muodostama sotalaivaluokka. Sen ensimmäinen alus HMS Endymion laskettiin vesille vuonna 1797 ja viisi hieman paranneltua alusta vuosina 1813–1814.

Alusluokka oli kopio Ranskan laivastolta vallatusta La Pomonesta. Ensimmäinen alus valmistettiin tammesta mutta viisi muuta alusta kuusesta. Ne luokiteltiin helmikuussa 1817 neljännen luokan 48-tykkisiksi fregateiksi ja edelleen 50-tykkisiksi ja lopulta 44-tykkisiksi helmikuussa 1838.

Luokan alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Endymion-luokan fregatit[1]
Nimi Telakka Kölinlasku Vesille Valmis Kohtalo
HMS Endymion John Randall and Company, Rotherhithe marraskuu 1795 29. maaliskuuta 1797 12. kesäkuuta 1797 romutettu 18. kesäkuuta 1868
HMS Severn (ex- HMS Tagus) Wigram, Wells & Green, Blackwall tammikuu 1813 14. kesäkuuta 1813 11. syyskuuta 1813 myyty 20. heinäkuuta 1825
HMS Liffey (ex- HMS Eridanus) Wigram, Wells & Green, Blackwall helmikuu 1813 25. syyskuuta 1813 10. kesäkuuta 1814 romutettu heinäkuussa 1827
HMS Liverpool Wigram, Wells & Green, Blackwall toukokuu 1813 21. helmikuuta 1814 30. kesäkuuta 1814 myyty 16. huhtikuuta 1822
HMS Glasgow Wigram, Wells & Green, Blackwall toukokuu 1813 21. helmikuuta 1814 26. elokuuta 1814 romutettu 29. tammikuuta 1829
HMS Forth Wigram, Wells & Green, Blackwall helmikuu 1813 14. kesäkuuta 1813 7. syyskuuta 1813 romutettu lokakuussa 1819

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1793-1817 - Design, Construction and Fates. Minnesota: Seaforth Publishing, 2005. ISBN 978-1-84415-717-4. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Winfield, Rif s. 133-134