Emomalii Rahmon

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Emomalii Rahmon
Эмомалӣ Раҳмон
Emomali Rahmon
Эмомали Рахмон
امام علی رحمان
Emomali Rahmon-1.jpg
Rahmonov Dušanbessa marraskuussa 2001
Tadžikistanin presidentti
16. marraskuuta 1994
Tadžikistanin valtionpäämies
20. marraskuuta 199216. marraskuuta 1994
Edeltäjä Akbaršo Iskandarov (vt.)
Tiedot
Syntynyt 5. lokakuuta 1952 (ikä 61)
Neuvostoliiton lippu Kulob, Tadžikistanin SNT, Neuvostoliitto (nykyään Tadžikistan)
Puolue Kansandemokraattinen puolue
Puoliso Azizmo Asadullajeva
Uskonto sunnalaisuus

Emomalii Rahmon (tadžikiksi Эмомалии Раҳмон), aik. Emomali Šarifovitš Rahmonov (tadžikiksi Эмомалӣ Шарифович Раҳмонов tai ایماملی شریفاوچ رحماناو), (ven. Эмомали́ Рахмо́н) aik. (ven. Эмомали Шарипович Рахмо́нов) (s. 5. lokakuuta 1952) on ollut Tadžikistanin valtionpäämies vuodesta 1992 ja presidentti vuodesta 1994.

Rahmonov on syntyisin talonpoikaisperheestä Dangarasta Kuljabin alueelta. Hän on opiskellut tadžikkien yliopistossa. Hän työskenteli sähköteknikkona, myyntimiehenä ja ammattiliiton ja puolueen komiteoiden sihteerinä. Hän oli 1988–1992 kollektiivitilan johdossa ja valittiin 1990 Tadžikkien SNT:n korkeimman neuvoston edustajaksi. Hänet valittiin itsenäisen Tadžikistanin korkeimman neuvoston puhemieheksi 1992. Kun edellinen valtiopäämies Rahman Nabijev poistettiin väkivalloin virastaan, Rahmonovista tuli virkaatekevä presidentti. Hänet valittiin virallisesti maan ensimmäiseksi presidentiksi 1994 opposition jättäessä osallistumatta vaaliin.

1990-luvun puolivälissä sissijoukot pitivät hallussaan itäpuolta maasta, vaikka hallituksella oli käytössään Venäjän armeijan joukkoja. Sisällissota vei arviolta 15000 ihmisen hengen. Vuonna 1997 Rahmonov solmi rauhan yhdistyneen opposition kanssa, joka koostui islamistijohtajista ja maallisista poliitikoista. Rahmonov selvisi murhayrityksestä Hudžandissa huhtikuussa 1997 ja kahdesta vallankaappausyrityksestä elokuussa 1997 ja marraskuussa 1998. Vuonna 1999 oppositio sai lisäpaikkoja hallituksessa ja hajotti oman armeijansa. Samaan aikaan kuitenkin ääriliike Uzbekistanin islamilainen liike perusti leirejä Tadžikistanin vuorille ja aloitti laajan huumekaupan Afganistanista. Tadžikistan liittyi 2001 NATO:n rauhankumppanuusohjelmaan ja liittyi Yhdysvaltain tukijoihin terrorismin vastaisessa sodassa. Sissit eliminoitiin alkuvuoteen 2002 mennessä Afganistanin operaatiossa, mutta huumekauppa jatkui vilkkaana.

Perustuslain muutosten jälkeen Rahmonov valittiin uudelleen 1999 seitsenvuotiskaudelle 97 % äänistä. 22. kesäkuuta 2003 hän sai kansanäänestyksen 96,4 % äänistä, mikä salli hänen asettua vielä kahdelle lisäkaudelle hänen virkakaudensa päättyessä 2006, aina vuoteen 2020 asti. 6. marraskuuta 2006 vaalissa hän sai 79,3 % äänistä ja hänet valittiin näin kolmannelle kaudelle. Hänen vastaehdokkaistaan menestyksekkäin sai 6,2 % äänistä.[1]

Rahmonov kävi pyhiinvaelluksella Mekassa kesäkuussa 1997, mutta häneen ovat tehneet suuren vaikutuksen myös Zarathustran opit. Kirjassaan Rahmonov väittää Zarathustran olevan tadžikki Baktriasta. Rahmonov on naimisissa Azizmo Asadullajevan kanssa ja heillä on yhdeksän lasta.

Maaliskuussa 2007 Rahmonov ilmoitti pudottavansa sukunimestään venäläisen taivutuspäätteen -ov ja kehotti muitakin tadžikkeja seuraamaan hänen esimerkkiään, joka symboloi paluuta tadžikkien kulttuurisille ja kansallisille juurille [2].

Emomalii Rahmon teki Suomeen kaksipäiväisen ns. työvierailun lokakuun lopulla 2012 ja tapasi sen aikana presidentti Sauli Niinistön. [3]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Emomalii Rahmon.