Emma Kimiläinen
| Emma Kimiläinen | |
|---|---|
 Emma Kimiläinen vuonna 2018 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. heinäkuuta 1989 Helsinki |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Moottoriurheilija | |
| W Series | |
| Esikoiskausi | 2019 |
| Aikaisemmat sarjat | |
| 2005–2006 2006 2007 2008 2009 2014–2015 |
Formula Ford Zetec NEZ Formula Ford Zetec (Suomi) Formula Ford Zetec (Ruotsi) Radical Elite Championship (Ruotsi) Radical National (Ruotsi) ADAC Formel Masters (Saksa) Audi Palmer (Englanti) STCC – Scandinavian Touring Car Championship |
Emma Elina Kimiläinen (ent. Kimiläinen-Liuski, o.s. Kimiläinen)[1] (s. 8. heinäkuuta 1989 Helsinki)[2] on suomalainen autourheilija. Hän on tullut tunnetuksi myös radiojuontajana ja Viaplayn F1-kommentaattorina. Kimiläisen esikoiskirja Naisen autoiluopas ilmestyi maaliskuussa 2015.[3]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kieli on monin paikoin huonoa, isoja osia tekstistä ei ole lähteistetty, useita vuosia urasta puuttuu kokonaan, alaotsikoita on liikaa |
Uran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kimiläinen aloitti kartingin 3-vuotiaana ja osallistui ensimmäiseen kilpailuunsa 5-vuotiaana.[2]
Muutaman aluemestaruuden, hyvän SM-menestyksen sekä ulkomailla, useimmiten Italiassa käytyjen kilpailujen jälkeen Kimiläinen siirtyi kaudeksi 2005 Formula Fordeihin,selvennä joilla hän ajoi sekä Suomen mestaruudesta että Pohjoismaiden NEZ-mestaruudesta. Auton Kimiläinen osti Isosta-Britanniasta Nexa Racingilta, joka oli ajattanut autoa mestaruuden arvoisesti Ison-Britannian Formula Fordeissa. Etukäteen hän lähti tavoittelemaan SM-mitalia ja PM-sarjassa viiden joukkoon sijoittumista. Kimiläinen saavutti tavoitteensa ollen SM-hopealla ja PM-sarjassakin viides. Hänet valittiin vuoden autourheilijaksi kaudella 2005 ja vuoden naisautourheilijaksi kausilla 2005 ja 2007.[4]
Kaudet 2006–2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaudella 2006 tähtäin oli asetettu molempien sarjojen mestaruuksiin. Kimiläinen kävi tiukan kamppailun molemmissa sarjoissa kurikkalaista Sami Isohellaa vastaan. Isohella otti tuplavoiton Jurvan Botniaringillä, mutta Kimiläinen otti avausvoittonsa Alastaron kaatosateessa melkein puolen minuutin erolla seuraaviin.
Jyllandsringillä käyty toiseksi viimeinen viikonloppu osui päällekkäin Ahveniston SM-finaalin kanssa, ja molemmat mestaruuskandidaatit joutuivat kuljettamaan varsinaisen kalustonsa valmiiksi Tanskaan ja ajamaan Ahveniston ensimmäisen lähdön vuokra-autoilla. Sami Isohella sai käyttöönsä Tommi Anttilan entisen mestaruusauton, kun taas Kimiläinen joutui tyytymään Jarno Metson vanhaan autoon. Autojen erot kävivät nopeasti selväksi Isohellan kaasuteltua paalulta voittoon. Kimiläinen puolestaan ajoi ruutuun neljä ja putosi kilpailussa viidenneksi. Tämän jälkeen kaksikko suuntasi Tanskaan ja jätti SM-taistelun muiden harteille. Hetken näytti siltä, että Miika Hirsimäki oli viemässä mestaruuden nimiinsä, mutta lopulta Juha-Pekka Wikman korjasi mestaruuden kotiin. Kimiläinen taas varmisti SM-hopean ennen Isohellaa.
Kimiläisen ensimmäinen lähtö Tanskassa onnistui, kun hän saavutti ensin paalupaikan ja ajoi kilpailussa paalulta voittoon niukalla erolla Isohellaan. Toiseen lähtöön lähdettiin Isohellan johdolla, ja Kimiläinen lähti hänen viereltään toisena. Turva-auto saapui radalle, ja sen poistuttua Kimiläinen sai kymmenen sekunnin stop & go -rangaistuksen varaslähdöstä. Pitkän varikkosuoran takia Kimiläinen menetti paljon aikaa ja jäi viimeiseksi yli kahdenkymmenen auton taakse. Hän kuitenkin onnistui ajamaan itsensä sijalle 12, kun taas Isohella otti helpon voiton. Kimiläinen tiimi teki AKK:lle valituksen rangaistuksesta, sillä yleensä rikkeestä rangaistaan 15 sekunnin aikasakolla. Protestista ei kuitenkaan ollut hyötyä, ja sijoitukset säilyivät ennallaan.
Norjan Vålerin finaaliin lähdettiin tilanteesta, jossa Isohella johti mestaruuskamppailua 13 pisteen erolla. Aika-ajo epäonnistui, sillä Isohella oli kolmas ja Kimiläinen viides. Kimiläinen kuitenkin nousi nopeasti joukon kärkeen ja säilytti sijoituksensa maaliin asti. Isohella saapui maaliin neljäntenä. Toisessa lähdössä Kimiläinen oli pakkovoiton edessä, Isohella taas saattoi varmistella. Toinen lähtö oli ensimmäisen toisinto, kun Kimiläinen kiisi maaliviivan yli voittajana Isohellan jäädessä neljänneksi.
Mestaruuskamppailu venyi tiukaksi ja lopulta tiukan laskennan jälkeen Isohella julistettiin PM-mestariksi vain yhden pisteen turvin.
Loppuvuodesta 2006 Kimiläinen teki managerisopimuksen entisen F1-kuljettajan Stefan Johanssonin kanssa. Johanssonilla on omistamansa ja perustamansa Sports Telecom -yhtiön kautta kontakteja autourheilumaailmassa.[5]
Emma Kimiläinen ajoi kaudella 2007 Ruotsin Mestaruussarjassa Radical ProSport -luokassa suomalaisen JFG-Motorsportin kalustolla.[6] Hän olisi ilman teknisiä ongelmia voittanut sarjan. Kaudelle 2008 Kimiläinen oli ehdolla Audin tehdastiimiin DTM-sarjaan, Hänet valittiin DTM-testeihin, jotka järjestettiin Espanjan Aragon radalla. Kimiläinen oli nopein naiskuljettaja, mutta Audi valitsi kokeneemman brittikuljettajan Katherine Leggen[7]
Vaikka Kimiläinen ei saanut sopimusta DTM-sarjaan, VW/Audi päätti antaa Kimiläiselle mahdollisuuden jatkaa uraa, tällä kertaa Saksan uudessa ADAC Formel Masters -sarjassa. Talliksi valittiin hollantilainen Van Amersfoort Racing[8]. Kimiläinen väläytti nopeuttaan ollen varsinkin alkukaudesta sarjan nopein kuljettaja. Taakse jäi kuljettajia kuten Daniel Abt[9] ja Armando Parente. Kesken kauden tullut tanskalainen tiimikaveri Kevin Magnussen[10] oli aika-ajoissa nopea, mutta kisoissa Kimiläinen kellotti monesti nopeamman kierrosajan. Kokematon tiimi teki kaudesta vaikean. Paras sijoitus tuli Hollannin Assenista, jossa Kimiläinen oli toinen. Hän johti viikonlopun toista kisaa, kun tiimikaveri Magnussen ajoi jarruongelmista johtuen Kimiläisen päälle ja Kimiläinen joutui keskeyttämään. Nürburgringin radalla Kimiläinen ajoi viikonlopun nopeimman kierrosajan, mutta kisassa hän joutui pahaan kolariin. Kimiläinen vietiin helikopterilla sairaalaan, mutta hän selviytyi ilman pahempia vammoja hurjan näköisestä tilanteesta, jossa auto oli radalla kahdessa osassa.
VW/Audi leikkasi rajusti moottoriurheilubudjettia kaudella 2009. Kimiläinen jatkoi uraansa Formula Audi Palmer sarjassa Englannissa. Huolimatta hyvästä kaudesta, joka sisälsi palkintosijoja ja kisan nopeimpia kierroksia, Kimiläinen ei löytänyt järkevää jatkomahdollisuutta. Hän päätti jättää kilparadat ja keskittyä opintoihin. Kausi 2010 sisälsi testin Hungaroringin radalla Unkarissa. Kalustona oli Charouz-Gravity Racingin Auto GP-formula.
Kaudet 2014–2018[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Emma Kimiläinen teki paluun kilparadoille. Sopimus ruotsalaisen PWR Racing Teamin[11] kanssa tuli monelle yllätyksenä. Tiimin omistajat Daniel Haglöf ja Peter "Poker" Wallenberg uskoivat Kimiläisen kykyihin menestyä Scandinavian Touring Car Championship (STCC[12]) -sarjassa, vaikka takana oli lähes neljän vuoden kilpailutauko. Kuuden kilpailun sarja ei tuonut toivottua kisamenestystä, sillä paras sijoitus oli Falkenbergin toinen sija. Kimiläinen nousi kuitenkin sarjan ehdottomaksi tähdeksi saavuttaen lähes kymmenen miljoonan euron media-arvon (Mediapilot[13]). Kolari sarjassa ajavan Ruotsin prinssi Carl Philip Bernadotten kanssa sai aikaan varsinaisen mediamyllytyksen sekä Ruotsissa että Suomessa. Kimiläinen teki jatkosopimuksen PWR Racing Teamin kanssa. STCC kattoi kaudella 2015 seitsemän kilpailua, kun F1-rata Anderstorp palasi kalenteriin.
W Series -kausi 2019[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2019 Kimiläinen valittiin kuljettajaksi uuteen W Series -sarjaan, joka on yksinomaan naisille tarkoitettu autourheilusarja. Sarjan ensimmäinen kausi sisälsi kuusi osakilpailua ja se alkoi toukokuussa Hockenheimin radalla Saksassa.[14] Seuraavaan Zolderin kilpailuun hän ei saanut lääkäreiltä ajolupaa osallistua kärsittyään harjoitusten jälkeen pääsärystä.[15] Kimiläinen palasi radoille kauden neljänteen kisaviikonloppuun, joka ajettiin Saksan Norisringillä. Kimiläinen nappasi aika-ajosta kahdeksannen lähtöruudun ja kiristi 36 kierroksen mittaisessa kilpailussa viidenneksi.
Kauden toiseksi viimeisessä osakilpailussa Hollannin Assenissa Kimiläisen vauhti oli kohdallaan heti aika-ajoista lähtien, joissa hän ajoi paalupaikalle. Myös kilpailussa Kimiläinen näytti vauhtiaan ja nappasi ensimmäisen voittonsa W Series -sarjassa. Kimiläisestä tuli samalla ensimmäinen suomalainen, joka on onnistunut voittamaan W Series -sarjan osakilpailun.[16]
Kausi 2021[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaudella 2021 Kimiläinen ajoi W Series -sarjassa ja voitti Belgian Spassa elokuussa käydyn osakilpailun.[17] Hän sijoittui kauden loppupisteissä kolmanneksi.
Kausi 2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kimiläinen ajoi W Series -sarjassa kaudella 2022 Puma-tallissa. Kausi alkoi 8. toukokuuta Miamissa Yhdysvalloissa.[18]
Kausi 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kimiläinen ilmoitti syksyllä 2023 pyrkivänsä mukaan uuteen täyssähköiseen F1-venesarjaan E1 Seriesiin.[19]
Televisio- ja radiotyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Emma Kimiläinen toimi vuonna 2013 Suomen surkein kuski -ohjelman ensimmäisen tuotantokauden yhtenä tuomarina.[20]
Kimiläinen osallistui vuonna 2015 esitettävään MasterChef VIP-ohjelmaan[21].
Kimiläinen juonsi vuonna 2016 Subilla virtuaaliautoilun Circuit eMotorsport-ohjelman.[22]
Kimiläinen on juontanut Menopaluu-ohjelmaa Radio Suomipopilla yhdessä Harri Moision ja Arttu Toivosen kanssa.[23]
Kimiläinen osallistuu syksyllä 2023 Tanssii tähtien kanssa kilpailuun tanssiparinaan Matti Puro.
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kimiläinen valmistui keväällä 2008 Mäkelänrinteen urheilulukiosta Helsingistä. Hänellä on tutkinto Metropolia ammattikorkeakoulusta.[2] Hän harrastaa kuntosalilla käyntiä, pianonsoittoa, moottorikelkkailua, leipomista[2], lumilautailua[24] ja tanssia.[25] Hän on harrastanut myös koripalloa HNMKY:n B-tytöissä. Karatessa hänellä on sininen vyö, ja hän on osallistunut valtakunnallisiin junioriturnauksiin.[25]
Vuonna 2008 Kimiläinen pyrki Helsingin valtuustoon kokoomuksen ehdokkaana.[26] Hän keräsi kaikkiaan 330 ääntä, eikä tullut valituksi.[27]
Kimiläinen meni naimisiin kesällä 2012. [28] Pari erosi 2021. [1] Hän synnytti ensimmäisen lapsensa toukokuussa 2013. [29] Kimiläinen oli vuosina 2021–2023 suhteessa jalkapalloilija Sami Hyypiän kanssa, mutta suhde päättyi eroon kesällä 2023.[30][31] Lokakuussa 2023 Kimiläinen kuitenkin vahvisti, että pari on palannut yhteen[32] Keväällä 2024 he erosivat uudelleen.[33]
W Series -tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lihavointi tarkoittaa paalupaikkaa, kursivointi kilpailun nopeinta kierrosta. Muut selitteet löytyvät täältä.
| Kausi | Talli | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | Sija | Pisteet |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2019 | Hitech GP | HOC Kesk. |
ZOL PO |
MIS Loukk. |
NOR 5 |
ASS 1 |
BRH 2 |
5. | 53 | ||
| 2021 | Écurie W | RBR1 13 |
RBR2 3 |
SIL 4 |
HUN 6 |
SPA 1 |
ZAN 3 |
COA1 2 |
COA2 3 |
3. | 108 |
| 2022 | Puma W Series Team | MIA1 15 |
MIA2 5 |
CAT 4 |
SIL 2 |
LEC 12 |
HUN Kesk. |
SIN 9 |
8. | 42 |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Emma Kimiläinen ja puoliso: Avioero! iltasanomat.fi. Viitattu 2.3.2021.
- ↑ a b c d Emma emmakimilainen.com. Arkistoitu 9.2.2015. Viitattu 6.4.2015.
- ↑ Riikonen, Jose: Kilpa-ajaja Emma Kimiläinen kirjoitti autoiluoppaan naisille: "Naiset ja miehet ovat lähtökohtaisestikin erilaisia." 27.3.2015. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 30.3.2015. Viitattu 6.4.2015.
- ↑ Achievements emmakimilainen.com. Arkistoitu 9.2.2015. Viitattu 6.4.2015.
- ↑ Entinen F1-kuski Johansson manageroimaan Emma Kimiläistä 4.12.2006. MTV3 (Internet Archive). Arkistoitu 5.10.2008. Viitattu 9.5.2013.
- ↑ Emma Kimiläisen kilpailut Emmakimilainen.fi (Internet Archive). Arkistoitu 29.6.2008. Viitattu 9.5.2013.
- ↑ Ikä ei riittänyt DTM-paikkaan 21.2.2008. Emmakimilainen.fi (Internet Archive). Arkistoitu 3.8.2008. Viitattu 9.5.2013.
- ↑ van Amersfoort Racing Team vanamersfoortracing.nl. Viitattu 16.11.2014.
- ↑ Daniel Abt danielabt.de. Viitattu 16.11.2014.
- ↑ Kevin Magnussen kevinmagnussen.com. Viitattu 16.11.2014.
- ↑ PWR Racing Team pwrracingteam.com. Viitattu 16.11.2014.
- ↑ STCC stcc.se. Viitattu 16.11.2014.
- ↑ Mediapilot mediapilot.se. Arkistoitu 26.10.2014. Viitattu 16.11.2014.
- ↑ Stubin, Teemu: Emma Kimiläinen tekee historiaa! Valittiin kuljettajaksi täysin uuteen formulasarjaan Iltalehti. 28.03.2019. Viitattu 18.4.2019.
- ↑ Voi surkeus! Lääkäri kielsi Emma Kimiläistä ajamasta Belgian kisassa – tuomio pilasi saumat mestaruuteen! www.suomif1.com. Viitattu 15.6.2019.
- ↑ Loistavaa Emma! Kimiläinen ajoi avausvoittoon W Series -formulasarjassa www.iltalehti.fi. Viitattu 10.8.2019.
- ↑ Upean formulakisan ajanut Emma Kimiläinen taitavin Belgian sateissa – "Emma oli parempi, joten kaikki kunnia hänelle" Yle Urheilu. Viitattu 3.9.2021.
- ↑ STT: Emma Kimiläinen teki sopimuksen uuden formulatallin kanssa – kertoi valmistautuneensa kauteen erikoisella tavalla Ilta-Sanomat. 1.3.2022. Viitattu 1.3.2022.
- ↑ Mikko Knuuttila: Emma Kimiläinen kertoi yllätysuutisen Ilta-Sanomat. 26.10.2023. Viitattu 26.10.2023.
- ↑ Väistö, Kalle: Emma Kimiläinen: Miehen kautta moottoriurheilijaksi 13.09.2012. MTV3. Arkistoitu 20.1.2015. Viitattu 20.1.2015.
- ↑ MasterChef VIP tulee – he kilpailevat parhaan julkkiskokin tittelistä! Nelonen Media. Arkistoitu 26.10.2015. Viitattu 6.4.2015.
- ↑ Tavispelaajat vs. julkkistähdet vs. ammattikuljettajat – virtuaaliformulat ruutuun Subilla lauantaina! (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Menopaluu Supla. Viitattu 17.4.2021.
- ↑ Emma Kimiläinen lyhyesti Emmakimilainen.fi (Internet Archive). Arkistoitu 28.6.2008. Viitattu 9.5.2013.
- ↑ a b Formulakuljettaja Emma Kimiläinen Prestoteam.fi (Internet Archive). Arkistoitu 7.3.2005. Viitattu 9.5.2013.
- ↑ HS.fi - Formulakuski Emma Kimiläinen pyrkii Helsingin valtuustoon (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 14.1.2010
- ↑ Kimiläinen, Emma
- ↑ Entinen kilpa-ajaja löysi uuden urheilulajin iltasanomat.fi. Arkistoitu 2.11.2012. Viitattu 17.11.2012.
- ↑ Formulakaunottarelle tytär – "Emma voi hyvin" MTV.fi. 9.5.2013. Arkistoitu 16.4.2014. Viitattu 16.4.2014.
- ↑ https://www.iltalehti.fi/muutlajit/a/af4a944e-0ab8-4e1e-99da-0ca246cf5920
- ↑ Elina Seppänen: Emma Kimiläinen ja Sami Hyypiä: ero! Ilta-Sanomat. 31.7.2023. Viitattu 31.7.2023.
- ↑ Iriz Silander: Emma Kimiläinen ja Sami hyypiä palasivat yhteen MTV Uutiset. 8.10.2023. Viitattu 8.10.2023. [vanhentunut linkki]
- ↑ Seiska: Sami Hyypiä ja Emma Kimiläinen: Ero! www.iltalehti.fi. Viitattu 22.3.2024.