Emil du Bois-Reymond

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Emil du Bois-Reymond
Emil du Bois-Reymond.jpg

Emil Heinrich du Bois-Reymond (18181896) oli saksalainen fyysikko ja fysiologi. Häntä pidetään sähköfysiologian kokeellisen tutkimuksen isänä.

Du Bois-Reymond opiskeli sekä isänsä kotimaassa Sveitsissä että Berliinissä teologiaa, filosofiaa, psykologiaa, antropologiaa, maantiedettä, meteorologiaa, lääketiedettä ja fysiologiaa. Hän teki gradunsa sähkö­kaloista, ja tutki siitä lähtien liki neljänkymmenen vuoden ajan sähköisiä toimintoja eläinkunnassa. Hän ehti opettaa viiden vuoden ajan myös anatomiaa Berliinin taideakatemiassa.[1]

Seitsemän maailmanarvoitusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1880 Bois-Reymond pit Preussin tiedeakatemiassa kuuluisan puheen, jossa hän luetteli seitemän "maailmanarvoitusta" ja julisti, että muutamia niistä ei tiede sen enempää kuin filosofiakaan voisi koskaan ratkaista. Hän kiinnitti erityistä huomiota luontoa koskevien meka­nis­tis­ten käsitysten rajoittu­neisuuteen käsi­telles­sään niitä ongelmia, joita hän piti trans­kendentt­isina.

Bois-Reymondin seitsemän maailmanarvoitusta olivat:

  1. aineen ja voiman perimmänen luonne,
  2. liikkeen alkuperä,
  3. elämän alkuperä,
  4. luonnon "teleologisesti suunnitelluilta näyttävät rakenteet" (ei "absoluuttisen transkendenttinen arvoitus"),
  5. yksinkertaisten aistimusten alkuperä ("täysin transkendenttinen kysymys"),
  6. älyllisen ajattelun ja kielen alkuperä, mikä ehkä tunnettaisiin, jos aistimusten alkuperä voitaisiin tuntea, sekä
  7. kysymys tahdon vapaudesta.[2]

Arvoituksista 1, 2 ja 5 hän ilmoitti käsityksenään: "ignoramus et ignorabimus": "emme tiedä emmekä tule tietämään."

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Emil du Bois-Reymond

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Max Planck Institute for the History of Science, Berlin
  2. William E. Leverette Jr., E. L. Youmans' Crusade for Scientific Autonomy and Respectability, American Quarterly, Vol. 17, No. 1. (kevät 1965), s. 21.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.