Emil Nikolaus von Reznicek

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
E. N. von Reznicek.

Emil Nikolaus Joseph Freiherr von Reznicek [fon 'reznitšek] (myös Rezniček; 4. toukokuuta 1860 Wien, Itävalta-Unkari2. elokuuta 1945 Berliini, Saksa) oli itävaltalainen säveltäjä. Hänen sukujuurensa olivat Böömissä.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emil Nikolaus von Reznicek syntyi Wienissä kenraali, vapaaherra Joseph Reznicekin perheeseen. Hänen velipuolensa oli maalari Ferdinand von Reznicek (1868–1909). Emil Nikolaus opiskeli aluksi oikeustiedettä ja musiikkia Grazissa ja sitten musiikkia Leipzigin konservatoriossa. Hän työskenteli teatterikapellimestarina eri puolilla Saksaa, muun muassa Berliinin Koomisessa oopperassa, sekä opetti sävellystä Berliinin valtiollisessa musiikkikorkeakoulussa vuodesta 1920 alkaen. Von Reznicek työskenteli Saksassa myös natsien valtakaudella (Reichsmusikkammerin jäsenenä 1934–1942), ja hänelle myönnettiin Goethe-mitali vuonna 1935.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

E. N. von Reznicekin sävellystuotantoon kuuluu useita oopperoita sekä kuoroteoksia, kamarimusiikkia ja orkesterimusiikkia. Hänen tunnetuin teoksensa lienee alkusoitto oopperaan Donna Diana (1894).

Sävellyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näyttämöteoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ooppera Donna Diana (1894/1933)
  • kansanooppera Till Eulenspiegel (1900/1939)
  • operetti Die Angst vor der Ehe (1913)
  • näytelmämusiikki Traumspiel August Strindbergin Uninäytelmään (1915)
  • satuooppera Ritter Blaubart (1920)
  • ooppera Holofernes (1922)
  • ooppera Satuala (1928)
  • ooppera Benzin (1929)
  • koominen kamariooppera Spiel oder Ernst (1930)
  • ooppera Der Gondoliere des Dogen (1931)
  • baletti Das goldene Kalb (1935)

Kuoroteoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • requiem d-molli (1895) — kadonnut
  • messu F-duuri (1898) — luonnoksia säilynyt
  • kantaatti In Memoriam (1915)
  • koraalifantasia Vater unser (1919)
  • Der steinerne Psalm (1929)

Orkesteriteoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • sinfoninen sarja nro 1 e-molli (1883)
  • sinfoninen sarja nro 2 D-dur (1896)
  • sinfonia nro 1 d-molli Tragische (1902)
  • Kevätalkusoitto eli Goldpirol-alkusoitto (1903)
  • sinfonia nro 2 B-duuri Ironinen (1904)
  • serenadi G-duuri jousiorkesterille (1905/1920)
  • preludi ja fuuga c-molli (1912)
  • sinfoninen runoelma Schlemihl: Ein Lebensbild (1912)
  • preludi ja kromaattinen fuuga cis-molli (1913)
  • sinfoninen runoelma Der Sieger: Ein symphonisch-satyrisches Zeitbild orkesterille, altolle ja sekakuorolle (1913)
  • sinfoninen runoelma Der Frieden: Eine Vision orkesterille ja sekakuorolle (1914) — kadonnut
  • sinfonia nro 3 D-duuri Vanhaan tyyliin (1918)
  • konserttikappale viululle ja orkesterille E-duuri (1918)
  • viulukonsertto e-molli (1918)
  • sinfonia nro 4 f-molli (1919)
  • teema ja muunnelmia Tragische Geschichte orkesterille ja baritonille (1921)
  • sinfonia nro 5 fis-molli Tanssisinfonia (1925)
  • fantasia-alkusoitto Raskolnikoff nro 1 (1925)
  • Sinfonisia muunnelmia teemasta Kol Nidrey (1929)
  • fantasia-alkusoitto Raskolnikoff nro 2 (1930)

Kamarimusiikkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jousikvartetto c-molli (1882)
  • Jousikvartetto cis-molli (1906/1921)
  • Jousikvartetto d-molli (1922)
  • Jousikvartetto e-molli (1930) — vain 1, ja 4. osa säilyneet
  • Jousikvartetto B-duuri (1932)

Urku- ja pianoteoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaksi fantasiakappaletta pianolle (1897)
  • preludi ja fuuga c-molli (1918) — orkesteriteoksen sovitus
  • preludi ja kromaattinen fuuga cis-molli (1920) — orkesteriteoksen sovitus
  • Valse Pathétique pianolle (1924)
  • Fantasia e-molli uruille (1930)

Lauluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Zwei Balladen aus Fridericianischer Zeit bassolle ja pianolle tai orkesterille (1912)
  • Vier Bet- und Bußgesänge altolle tai bassolle ja pianolle tai orkesterille (1913)
  • seitsemän laulua keskiäänialalle ja pianolle (1939)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Chop, Max: E. N. v. Reznicek, sein Leben und seine Werke: Eine biographische Studie. Wien: Universal-Edition, s.a. [Noin 1920.]
  • Specht, Richard: E. N. v. Reznicek: Eine vorläufige Studie. Leipzig: E. P. Tal & Co. Verlag, 1923.
  • Reznicek, Felicitas von – Nowak, Leopold: Gegen den Strom: Leben und Werk von E. N. von Reznicek Zürich: Amalthea-Verlag, 1960.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]