Emil Mannstén

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Emil Mannstén, sukunimi myöh. Mansiala (22. tammikuuta 187318. joulukuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuuden suomentaja. Hän käytti myös nimimerkkiä Eemil Suasmaa.

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • K. H. Caspari: Koulumestari ja hänen poikansa: kertomus 30 vuotisen sodan ajoilta. Otava, Kuopio 1897
  • Viktor Rydberg: Kuljeksivat teinit: kertomus rahvaan elämästä. Otava, Helsinki 1898
  • Viktor Rydberg: Itämeren risteilijä: 1-2 osa; suom. Emil Mannstén; runokappaleet suom. E. Tamminen. Otava, Viipuri 1899
  • Anton Tšehov: Lääkärin kohtalo eli sairaalan n:o 6. Otava, Kuopio 1900
  • Peter Nikolajevitsh Polevoi: Ei rahallakaan: kertomus. Otava, Kuopio 1902
  • Nicholas Wiseman: Fabiola eli katakombien kirkko: mukaelma Wisemanin kuuluisasta samannimisestä teoksesta. Karjalan kirjakauppa, Sortavala 1902
  • Vasili Nemirovitš-Dantšenko: Majurin holhokit. Otava, Kuopio 1902
  • Clara Tschudi: Marie Antoinette; norjankielestä suomentanut Emil Mannstén. Suomentaja, Viipuri 1906
  • Ignati Potapenko: Vanhan ylioppilaan muistelmia. Karisto 1909
  • Jenny Blicher-Clausen: Suurvaras: kertomus. Karisto 1910
  • Alexander Kuprin: Alikapteeni Rybnikov. Karisto 1919
  • Anton Tšehov: Kaksintaistelu. Karisto 1921
  • Grigori Danilevski: Naisenryöstö: romaani Ukrainasta. Karisto 1922

Nimimerkillä Emil Suasmaa:

  • Pjotr Kropotkin: Vallankumousmiehen muistelmia 1-2 nide; esipuheen kirjoittanut Georg Brandes; ainoasta tekijän Venäjää varten hyväksymästä, tarkastamasta ja täydentämästä painoksesta suomentanut Eemil Suasmaa. Kansa, Helsinki 1910
  • Pjotr Kropotkin: Vallankumouksen ruhtinas: P. Krapotkinin muistelmia; esipuheen kirjoittanut Georg Brand; ainoasta tekijän Venäjää varten hyväksymästä, tarkastamasta ja täydentämästä painoksesta suomentanut Eemil Suasmaa. Kirja, Helsinki 1917

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.