Emil Forsgren

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Emil August Viktor Forsgren (23. marraskuuta 1860 Korpilahti2. huhtikuuta 1922 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kirjallisuuden suomentaja. Hän käytti nimimerkkiä E. F...[1][2]

Emil Forsgrenin vanhemmat olivat lukkari Viktor Theodor Forsgrén ja Edla Augusta Silfvenius. Hän pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1879 ja opiskeli Helsingin yliopistossa.

Forsgren oli Suomalainen Wirallinen lehti-lehden ulkomaanosaston toimittajana 1883–1885. Hän oli sitten Porissa ilmestyneen Lounas-lehden päätoimittajana 1888–1892 ja Rauman Lehden toimittajana 1894–1898. Oltuaan vielä Viipuri-lehden toimittajana 1898–1899 Forsgren palasi Helsinkiin ja oli virallisten lehtien aputoimittajana vuodesta 1899 alkaen. Forsgren oli Uusi Suometar-lehden v.t. toimitussihteeri 1901–1902, Rautatie-lehden toimittaja 1903–1905 ja Uusi Rautatielehti-lehden toimittaja 1906–1913. Hän oli välillä Uudenmaan lääninhallituksessa kanslistina 1904–1906. Viimeksi Forsgren oli Suomen Wirallisten lehtien toimittajana.[1][2]

Forsgren oli Suomalaisen sanomalehtimiesliiton johtokunnan jäsenenä ja sihteerinä 1911–1915 sekä Suomen sanomalehtimiesjärjestöjen keskusvaltuuskunnan jäsenenä ja sihteerinä 1913–1915. Hän toimitti näihin aikoihin kaksi vuosikertaa Suomalainen-nimistä albumia, jota Suomalainen sanomalehtimiesliitto julkaisi. Viimeisinä elinvuosinaan Forsgren oli mukana kansallisen työväenpuolueen toiminnassa.[1][2]

Emil Forsgren oli naimisissa vuodesta 1895 Aino Mathilda Malénin kanssa. Forsgren kuoli huhtikuun alussa 1922 pitkään sairastamaansa sydäntautiin.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eliaksen muisto, 19 10/X 02 : Elias Lönnrotin muistoksi, toim. Emil Forsgren. Toimittaja, Helsinki 1902
  • Helsingin käsityö- ja tehdasolojen matrikkeli sekä esitys Helsingin käsityö- ja tehdasyhdistyksen toiminnasta viime vuosisadalla ; tekijät Johan Edvard Herman ja Eemil August Viktor Forsgren. Helsingin käsityö- ja tehdasyhdistys, Helsinki 1904
  • Matrikel öfver handtverks- och fabriksförhållandena i Helsingfors samt redogörelse för Handtverks- och fabriksföreningens i Helsingfors verksamhet under det senaste seklet af Edv. Bergh ; redigeringen efter dennes död slutförd af Eemil Forsgren. Handtverks- och fabriksföreningen, Helsingfors 1904
  • Rautatieläisille : vakavia sanoja, lähinnä Viipurin tapausten johdosta. Uuden Rautatielehden julkaisuja 2. Uusi Rautatielehti, Helsinki 1907
  • Rautatieläisten yhteistoiminnan järjestämisestä ja yhteisten etujen valvomisesta. Uuden Rautatielehden julkaisuja 4. Uusi Rautatielehti, Helsinki 1908 (Eripainos Uuden Rautatielehden numeroista 46 ja 45 v. 1906)
  • V. 1908 pidetyn yleisen rautatieläiskokouksen tilit ja niiden tarkastus : mitä minulla on sanottavaa. Tekijä, Helsinki 1911
  • Rautatieläisten palkkausasia. Helsinki 1918 (Eripainos Uudesta Rautatielehdestä)

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Georges Ohnet : joutsenlaulu. Bergbom, Pori 1888
  • Lars Dilling : Kotoisia kohtauksia. Bergbom, Pori 1888
  • Henryk Sienkiewicz : Bartek sankari. Bergbom, Pori 1889, uusi painos BTJ Kustannus, Helsinki 2007
  • Georges Ohnet : Tohtori Rameau : romaani, osat 1-2. Bergbom, Pori 1889
  • Georges Ohnet : Ursula tädin onnettomuus. Bergbom, Pori 1889
  • August Lundqvist : Suomen vapaaehtoisten palokuntain ja palokuntalaisten lyhyt käsikirja. Edlund, Helsinki 1894
  • Edv. Bergh : Suomi Keisari Aleksanteri III:nen hallituksen ensimmäisenä vuosikymmenenä : 1 vihko ; suom. E. F. G. W. Edlund, Helsinki 1894 (alkuteos Finland under det första årtiondet af Kejsar Alexander III:s regering)
  • Alexandre Dumas vanhempi : Kolmikko muskettisoturia : historiallinen romaani, 1-21 vihko ; suom. Juho Jäykkä ; vihosta 19 alkaen suom. Eemil Forsgren. Alfred Kordelin, Rauma 1895
  • Alexandre Dumas vanhempi : Kolmikko muskettisoturia : historiallinen romaani, 22-58 vihko ; suom. Eemil Forsgren. Alfred Kordelin, Rauma 1896
  • Alexandre Dumas vanhempi : Myladyn poika eli kaksikymmentä vuotta jälkeenpäin : historiallinen romaani : Kolmen muskettisoturin jatko. Alfred Kordelin, Rauma 1896-1897
  • Veli ja sisar : kertomus Espanjasta kuudenneltatoista vuosisadalta. Rauman kirjapaino-osakeyhtiö, Rauma 1896, 2. painos 1904
  • Magnus Gottfrid Schybergson : Mikael Speranski. Emil Forsgren, Helsinki 1900

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kuolleita, Iltalehti, 03.04.1922, nro 77, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. a b c Eemil Forsgren, Helsingin Sanomat, 03.04.1922, nro 91, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]