Elina Mustonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elina Mustonen
Henkilötiedot
Syntynyt24. heinäkuuta 1961 (ikä 62)
Helsinki
Ammatti muusikko, näyttelijä
Vanhemmat Seppo Mustonen
Puoliso Teppo Koivisto (vih. 1989–2004)
Veli-Markus Tapio (vih. )
Lapset 1
Sukulaiset Olli Mustonen
Muusikko
Tyylilajit klassinen
Soittimet cembalo
Levy-yhtiöt
Aiheesta muualla
Kotisivut

Elina Mustonen (s. 24. heinäkuuta 1961 Helsinki) on suomalainen cembalisti, näyttelijä, musiikin tohtori ja taiteilijaprofessori.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustonen aloitti cembalonsoiton kahdeksanvuotiaana yksityisesti ja jatkoi opintojaan vuosina 1977–1983 Sibelius-Akatemiassa. Vuonna 1983 hän siirtyi Ton Koopmanin oppilaaksi Amsterdamin Sweelinck-Conservatoriumiin, jossa hän suoritti solistidiplomin vuonna 1988.[1] Elina Mustonen on opettanut cembalonsoittoa ja kamarimusiikkia Sibelius-Akatemiassa vuodesta 1983.[2]

Keväällä 2006 Mustonen valmistui musiikin tohtoriksi Sibelius-Akatemian DocMus-yksikön taiteilijakoulutuksesta. Hänen kirjallinen työnsä käsitteli Johann Sebastian Bachin cembalopedagogiikkaa.[3] Mustonen opiskeli näyttelijäntyötä Lontoossa Royal Academy of Dramatic Artissa.[2]

Lisbeth Landefort ja Mustonen tekivät musiikki­näytelmän Laulustaan lintu tunnetaan, joka perustuu Domenico Scarlattin cembalo­musiikille ja Nobel-kirjailija José Saramagon romaaniin Baltasar ja Blimunda. Mustosen Scarlattiana-levytys sai kirjailijan tulemaan ensi­vierailulle Suomeen teoksen suomen­kieliseen ensi­esitykseen 2007.[3]

Elina Mustonen yhdisti sooloteoksissa roolinsa muusikkona ja näyttelijänä. Näistä ensimmäinen ”Her Infinite Variety – Shakespearen naiset sanoin ja sävelin” syntyi kirjallisuudentutkija Nely Keinäsen ja ohjaaja-dramaturgi Johanna Freundlichin kanssa vuonna 2016.[2] Teoksen suomenkielistä versiota esitettiin ympäri Suomea sekä Dublinissa ja Lontoossa, jonka esityspaikkoina olivat Garrick’s Temple to Shakespeare ja Rose Theatre.[4] Englanninkielistä versiota esitettiin Cambridgessa vuonna 2022[5] ja Broadwaylla New Yorkissa United Solo -festivaalilla 2021.[6] Mustosen ja Freundlichin seuraava yhteistyö oli ”Jouez! – Molièren matkassa”.[2]

Elina Mustosen Eero Hämeenniemeltä tilaama musiikillinen monodraama ”Laura Maddalena” (2020) kertoi kahden 1600- ja 1700-luvulla eläneen venetsialaisen orpokodin ospedalen tytön tarinan. Teos yhdisti faktaa ja fiktiota, venetsialaista sekä Hämeenniemen säveltämää cembalomusiikkia.[2] Mustosen Hamlet-monologi valittiin yli 500 videon joukosta osaksi The Guardianin ja Shakespeare’s Globe -teatterin projektia Shakespeare Solos.[7]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustonen oli naimisissa pianisti Teppo Koiviston kanssa 1989–2004,[1] ja hänen toinen puolisonsa on musiikin tohtori Veli-Markus Tapio.[2] Hänen isänsä on tilasto­tieteilijä Seppo Mustonen[8] ja veljensä Olli Mustonen.[8] Hänellä on vuonna 1990 syntynyt tytär ensimmäisestä avioliitosta.[2]

Bibliografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tanssi yli koskettimien: Ranskalainen sarja nro 5 G-duuri, BWV 816, Johann Sebastian Bachin cembalon­soiton­opetuksen peilinä. EST-julkaisu­sarja. Sibelius-Akatemia, 2006.
  • ”Tunnit Bachin kanssa”, Rakkaudesta Bachiin: Suomalaiset taiteilijat ja musiikin­ystävät kertovat suhteestaan säveltäjä­mestariin. Helsinki: Karas-sana, 2000. ISBN 951-655-546-2.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • J. S. Bach: Harpsichord Concertos (The Amsterdam Baroque Orchestra, Ton Koopman). 1988. Erato 2292-45649-2
  • Marin Marais: Pièces de viole du second livre. 1997. BIS-CD-909
  • J. S. Bach: French Suites. 1998. Alba ABCD 136:1-2
  • J. S. Bach: English Suites. 2002. Alba ABCD 166:1-2
  • D. Scarlatti: Scarlattiana 15 Sonatas for Harpsichord. 2005. Alba ABCD 216
  • 2 × Bach Sonatas for viola da gamba & harpsichord (Veli-Markus Tapio, Elina Mustonen). 2005. Alba ABCD 217
  • J.S. Bach: 6 Partitas. 2009. Polyhymnia PH0908
  • Birds (Couperin, Machajdík, O. Mustonen, Byrd, Rameau). FUGA-9447

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 570. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. ↑ a b c d e f g Kuokkanen, Venla: Shakespeare vei cembalisti Elina Mustosen sydämen – muusikko loi nahkansa viisikymppisenä ja tekee nykyisin myös musiikkiteatteria. Helsingin Sanomat, 21.7.2021. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 11.8.2022.
  3. ↑ a b Lampila, Hannu-Ilari: Satiirista Saramago tunnetaan Helsingin Sanomat. 27.3.2007. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 2.4.2007. Viitattu 11.8.2022.
  4. ↑ Musical performances and Kåre Conradi at Shakespeare and Scandinavia. Kingston Shakespeare Seminar. 1.10.2015. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
  5. ↑ Her Infinite Variety: Women of Shakespeare in Words and Music Cambridge Early Music. 2022. Viitattu 11.8.2022. (englanniksi)
  6. ↑ Rabinovitz, Chloe: Her Infinite Variety to be Presented at the United Solo Festival. Broadway World, 27.10.2021. (englanniksi)
  7. ↑ Slotte, Malin: Finländsk Hamletmonolog med i brittisk karantänsatsning. Hufvudstadsbladet, 27.4.2020. Helsinki: Hufvudstadsbladet Ab.
  8. ↑ a b Kuka kukin on (Aikalais­kirja) : Who’s Who in Finland 1978 Lin­köping: Rune­berg-projekti. Viitattu 11.8.2022. (englanniksi, suomeksi)
  9. ↑ Pro Musica Säätiö 2013. Pro Musica Säätiö. Viitattu 11.8.2022.
  10. ↑ Palkitut Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 11.8.2022.
  11. ↑ Magnus Lindberg ja Elina Mustonen saivat musiikin viisivuotiset taiteilijaprofessoriapurahat 18.8.2016. Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 12.4.2024.
  12. ↑ Taideyliopiston Vuoden alumneiksi 2019 taiteilijat Elina Mustonen, Tuula Närhinen ja Kalle Ropponen 2.9.2019. Taideyliopisto. Viitattu 11.8.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset
Kansalliset
Taiteenala
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Elina_Mustonen&oldid=22322077”