Eldar Šengelaia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eldar Šengelaia vuonna 2004.

Eldar Šengelaia (georg. ელდარ შენგელაია, ven. Эльда́р Никола́евич Шенгела́я, Eldar Nikolajevitš Šengelaja; 26. tammikuuta 1933 Tbilisi) on georgialainen elokuvaohjaaja.

Eldar Šengelaia syntyi elokuvaohjaaja Nikoloz Šengelaian ja näyttelijä Nato Vakhnadzen perheeseen. Hän valmistui vuonna 1958 Neuvostoliiton elokuvainstituutin ohjaajalinjalta, jossa hän opiskeli Sergei Jutkevitšin johdolla[1]. Šengelaia työskenteli aluksi Mosfilmilla, jossa hän ohjasi yhdessä Aleksei Saharovin kanssa satuelokuvat Legenda o ledjanom serdtse (”Taru jääsydämestä”, 1958) ja Snežnaja skazka (”Lumisatu”, 1960)[2].

Vuodesta 1960 lähtien Šengelaia työskenteli Georgian elokuvastudion ohjaajana[1]. Tamaz Meliavan kanssa ohjattu Tetri karavani (”Valkoinen karavaani”, 1964) kuvaa runollisesti Georgian maaseudun elämää. Vuonna 1965 Šengelaia ohjasi novellin Mikela Davit Kldiašvilin teosten pohjalta käsikirjoittamaansa elokuvaan Ts’arsulis purtslebi (”Menneisyyden sivuja”). Vuonna 1969 valmistunut Aratšveulebrivi gamopena (”Epätavallinen näyttely”) on Šengelaialle tyypillinen tragikomedia kuvanveistäjästä, joka on tuhlannut parhaat vuotensa hautamuistomerkkien suunnitteluun. ”Iloiset hupsut” (Šerek’ilebi, 1974) sisältää farssin aineksia, kun taas Kldiašvilin teokseen perustuva ”Samanišvilin äitipuoli” (Samanišvilis dedinatsvali, 1978) kuvaa surumielisen humoristisesti 1800-luvun georgialaista köyhää aatelistoa.[2] Vuonna 1984 valmistunut ”Siniset vuoret” (Tsisperi mtebi, anu daujerebeli ambavi) ennakoi perestroikan ajan yhteiskuntakritiikkiä. ”Siniset vuoret” sai Neuvostoliiton valtionpalkinnon vuonna 1985 ja vuonna 1988 Šengelaialle myönnettiin Neuvostoliiton kansantaiteilijan arvonimi.[1]

Šengelaia oli NKP:n jäsen vuodesta 1965[2]. 1980-luvun lopussa ohjaaja liittyi Georgian itsenäisyysliikkeeseen ja vuodesta 1990 lähtien hän on toiminut maansa parlamentin jäsenenä. Vuonna 1993 valmistunut georgialais-saksalainen absurdi komedia Eksp'res-inpormatsia jäi lähes kokonaan vaille kaupallista levitystä[1].

Ohjaustyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Legenda o ledjanom serdtse (”Taru jääsydämestä”, Aleksei Saharovin kanssa, 1958)
  • Snežnaja skazka (”Lumisatu”, Aleksei Saharovin kanssa, 1960)
  • Tetri karavani (”Valkoinen karavaani”, Tamaz Meliavan kanssa, 1964; Yleisliittolaisen elokuvafestivaalin ja Georgian SNT:n nuorisoliiton palkinnot)
  • Mikela (novelli elokuvassa Ts’arsulis purtslebi ”Menneisyyden sivuja”, 1965)
  • Aratšveulebrivi gamopena (”Epätavallinen näyttely”, 1969)
  • ”Iloiset hupsut” (Šerek’ilebi, 1974)
  • ”Samanišvilin äitipuoli” (Samanišvilis dedinatsvali, 1978; Yleisliittolaisen elokuvafestivaalin pääpalkinto)
  • ”Siniset vuoret” (Tsisperi mtebi, anu daujerebeli ambavi, 1984; Yleisliittolaisen elokuvafestivaalin pääpalkinto, Neuvostoliiton valtionpalkinto)
  • Eksp'res-inpormatsia (Georgia–Saksa, 1993)
  • Dog Rose (1996)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Entsiklopedija Krugosvet Viitattu 8.10.2011. (venäjäksi)
  2. a b c Kino: Entsiklopeditšeski slovar, s. 499. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.