Eläkepommi

Eläkepommiksi kutsutaan talousvaikutuksia, jotka aiheutuvat eläkeläisten määrän äkillisestä kasvusta. Suomessa eläkepommia ennakoidaan 2010-luvulle, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. On kiistanalaista, missä määrin Suomen talous tulee kärsimään "pommista". Kaikki eivät pidä ongelmaa merkittävänä. Jotkut sanovat, että suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämiseen on varauduttu Suomen yhteiskunnassa niin huolellisesti, että mitään eläkepommia ei ole tulossa ja puheet siitä ovat vain suurten ikäluokkien turhaa haukkumista ja 1970-1980-luvun ikäluokkien turhaa pelottelua.

Suomessa eläkeläisten määrän kasvaessa valtion menojen odotetaan nousevan ja verotulojen laskevan. Osittain rahastoivan eläkejärjestelmän vuoksi Suomen talous on eläkkeiden rahoituksen kannalta kuitenkin paremmassa asemassa kuin monet muut Euroopan maat. Toisaalta Suomen väestörakenteen vuoksi huoltosuhde tulee huonontumaan huomattavasti. Valtion rahoituksen ja rahastoinnin ajoitus on avainasemassa, kun eläkepommin epätoivottuja vaikutuksia pyritään välttämään.

Asian korjaamiseksi on ehdotettu yksittäisen työntekijän työpanoksen lisäämistä työn tuottavuuden kasvun lisäksi yksittäisen työntekijän työhön käyttämän ajan määrää kasvattamalla. Pääministeri Matti Vanhanen on ehdotettanut työurien pidentämistä alkupäästä ja loppupäästä, pääasiassa nostamalla eläkeikää kahdella vuodella 65 vuoteen. Työmääriä voitaisiin periaatteessa pidentää työpäiviä tai työviikkoa pidentämällä tai lomia vähentämällä, mutta tällainen muutos lienee poliittisesti mahdoton. Työttömyys laskenee jos työpaikkoja vapautuu luonnollisen poistuman seurauksena. Työperäistä maahanmuuttoa voidaan lisätä, etenkin jos on työvoimapula eli työtä riittää myös ulkomaalaisille.

Suomessa on kannustettu ottamaan vapaaehtoisia eläkevakuutuksia, jotka ovat verokohtelun vuoksi tuettua säästämistä.