Ekvivalenttiannos

Ekvivalenttiannos kuvaa ionisoivan säteilyn aiheuttamaa säteilyannosta ja nimenomaan sen biologista vaikutusta. Fysikaalista säteilyannosta kuvaa absorboitunut annos (säteilyenergia kohteen massaa kohti). Ekvivalenttiannos voidaan laskea absorboituneesta annoksesta säteilyn luonteesta riippuvien painotuskertoimien avulla. Ekvivalenttiannoksen SI-järjestelmän mukainen yksikkö on sievert. Kun painotuskerroin on 1, vastaa yksi sievert yhtä graytä.

Ekvivalenttiannos saadaan kertomalla absorboitunut annos (D) kunkin säteilylajin vaarallisuutta kuvaavalla painotuskertoimella w_R:

$H=w_RD \!$

Painotuskerroimelle w_R on eri säteilylajeille määritelty seuraavat arvot:

• w_R = 1 : fotonit, esimerkiksi röntgen- ja gammasäteily:
• w_R = 1 : elektronit, esimerkiksi beetasäteily, sekä myonit
• w_R = 5 : neutronit, joiden energia on alle 10 keV tai yli 20 meV, sekä protonit lukuun ottamatta rekyyliprotoneja
• w_R = 10 : neutronit, joiden energia on välillä 10 - 100 keV tai 2 - 20 MeV
• w_R = 20 : neutronit, joiden energia on yli 100 keV ja enintään 2 meV, sekä alfasäteily ja fissiossa syntyneet ytimet.

Ionisoivaa säteilyä lähettävän kappaleen aktiivisuuden suhde annokseen on ainekohtaista.

Ihmisen saama säteilyannos Suomessa

• sisäilman radon noin 2 mSv vuodessa
• taustasäteily noin 0,5 mSv vuodessa
• röntgentutkimukset noin 0,5 mSv vuodessa
• kehossa olevat luonnon radioaktiiviset aineet noin 0,3 mSv vuodessa

Suomalaisen saama säteilyannos eri lähteistä yhteensä noin 3,7 mSv vuodessa. Säteilysairauden aiheuttaa kerralla saatu noin 1000 mSv annos.

Annosnopeuksia ja niiden aiheuttamia toimenpiteitä

• 0,1–0,2 µSv/h: luonnon normaali taustasäteily
• 5 µSv/h: Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttama suurin annosnopeus Suomessa
• 10 µSv/h: turhaa ulkona oleskelua tulisi välttää
• 100 µSv/h: ihmisiä kehotetaan suojautumaan sisälle

Katso myös

• Ominaisabsorptionopeus
• Efektiivinen annos