Osuuskunta Tradeka
Sivulta puuttuu 
Osuuskunta Tradeka-yhtymä on suomalainen osuuskunta. Toimialaltaan se on hallintayhtiö, joka omistaa kokonaan hotelli- ja ravintola-alalla toimivan Restelin sekä vähemmistöosuuden Synsam-optikkoketjusta. Tradekan muita tytäryhtiöitä ovat jäsenetutoimintaa hoitava Tradeka-palvelut ja sijoitustoiminta hoitava Tradeka-sijoitus.
Tradekalla on noin 270 000 jäsentä.[1] Toiminta-ajatuksensa mukaan Tradeka toimii jäsentensä hyväksi tarjoamalla heille kilpailukykyisiä palveluja ja kannustavia etuja. Siinä tarkoituksessa osuuskunta on ollut mukana kehittämässä YkkösBonus-kanta-asiakasjärjestelmää. Osuuskunta tarjoaa tuotteita ja palveluja, joita tuottavat osuuskunnan itse kokonaan tai osittain omistamat yhtiöt sekä YkkösBonus-järjestelmään kuuluvat muut toimittajat. Osuuskunta tarjoaa osuusmaksunsa maksaneille jäsenille myös erityisiä jäsenetuja. Jäsenetujen lisäksi Tradeka on jakanut tuottamaansa ylijäämää ulos huomattavina lahjoituksina. Osa lahjoituksista on ollut suunnattu vasemmistoa lähellä oleville järjestöille.[2]
Ylintä päätösvaltaa osuuskunnassa käyttää jäsenistön kuudeksi vuodeksi kerrallaan yleisillä vaaleilla valitsema edustajisto. Edustajisto valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan osuuskunnalle hallintoneuvoston, joka nimeää vuodeksi kerrallaan hallituksen.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Osuuskauppa
Jäsenkunnaltaan lähinnä kaupunkien työväestöstä koostuneet osuuskaupat erosivat Yleisestä Osuuskauppojen Liitosta 1916 ja perustivat Osuusliike Elannon johdolla omaksi aatteelliseksi keskusjärjestökseen Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) 1916 muodostaen edistysmielisen osuuskauppaliikkeen. Se erosi seuraavana vuonna Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnasta ja perusti keskuskaupakseen Suomen Osuustukkukaupan (OTK), josta tuli Osuustukkukauppa 1920 ja Keskusosuusliike OTK 1970. Enimmillään Osuusliikkeitä oli 129. Järjestäytyminen yhtenäiseksi kaupparyhmittymäksi, E-liikkeeksi tapahtui 1964.[3]
Eka-fuusio [muokkaa]
Raskas teollisuus ja kannattamattomat Osuusliikkeet olivat ajaneet OTK:n kriisin partaalle. Pitkäaikaiset vastuunkantajat väistyvät ja valta keskittyi uudelle pääjohtajalle Eero Rantalalle. Kun 39 Osuusliikettä sulautui omistamaansa OTK:hon 1983, muodostui E-osuuskunta Eka. Poikkeuksena oli ainoastaan yksi, mutta sitäkin suurempi eli noin neljännestä Osuusliikkeiden yhteenlasketusta liikevaihdosta ja jäsenistöstä edustanut Elanto. Jo aiemmin samana vuonna KK:n nimi muutettiin muotoon Kulutusosuustoiminnan Keskusliitto jäseninään fuusion jälkeen siis vain Eka ja Elanto.
E-osuuskunta Ekasta muotoutui vuonna 1987 Kansa-vakuutuskonsernin ja Haka-rakennusyhtiön mukaantulon jälkeen Osuuskunta Eka-yhtymä.
E-liikkeen loppu [muokkaa]
Vuonna 1992 Eka-yhtymä ja Elanto sekä SOK ja Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto perustivat Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton (KOL), jolloin samassa yhteydessä KK lopetti toimintansa ja E-liike siirtyi historiaan. KOL:n toiminta puolestaan päättyi ainakin tosiasiallisesti vuoden 2003 lopussa.[4]
Rahoituskriisi ja yrityssaneeraus [muokkaa]
Ekan taloudellinen tilanne pysyi heikkona alusta alkaen ja yhtymä oli pahenevassa rahoituskriisissä. Investoinnit ja toiminta rahoitettiin viime vaiheessa Eläke-Kansan kassavirralla. Lokakuussa 1993 tiedotusvälineissä alkoi liikkua tietoja Ekan taloudellisesta tilanteesta ja Hakan suurista tappioista. Uutisten johdosta Ekan säästökassa-asiakkaat alkoivat nostaa säästöjään joukkomitassa. Pankit kieltäytyivät rahoituksesta ja tämän johdosta Eka haki itsensä yrityssaneeraukseen.
Ekan yrityssaneeraus aiheutti Eläke- ja Henki-Kansan sekä Hakan konkurssin.[5]
Ekasta Tradekaksi ja osuuskauppatoiminnan loppu [muokkaa]
Kun Eka-yhtymä muuttui yritysaneerauksen yhteydessä Osuuskunta Tradeka-yhtymäksi ja vähittäiskaupan liiketoimintaryhmästä tehtiin osakeyhtiö, Tradeka Oy vuonna 1995[6], samalla päättyi osuuskunnan harjoittama osuuskauppatoiminta.
Saneeraus saatiin päätökseen vuoden 2003 lopussa sekä Tradeka Oy:n ja Wihurin omistaman Ruokamarkkinat-yhtiön liiketoiminnat yhdistettiin uudeksi Tradeka Oy:ksi 2005, jonka jälkeenkin omistajana hieman yli 50 % osuudella oli osuuskunta. Se kuitenkin myi yhtiön osakkeita pääomasijoitusyhtiö Industri Kapitalille 2007 jääden enää vähemmistöomistajaksi yhtiöön, jonka nimeksi tuli vuonna 2008 Suomen Lähikauppa. Tradeka luopui kokonaan Suomen Lähikaupasta 2012. [7]
Poliittiset tuet [muokkaa]
Elokuussa 2009 puolueiden julkistaessa rahoituksensa ilmeni, että Tradeka tuki Vasemmistoliittoa vuosien 2007-2009 aikana runsaalla 100 000 eurolla ja SDP:tä vuosina 2007-2008 yhteensä 80 000 eurolla.[8][9]
Tradeka on tukenut avoimesti myös poliittisesti vasemmistolaista Vasemmistofoorumia ja sosiaalidemokraattista Kalevi Sorsa -säätiötä, joita se kutsuu yleishyödyllisiksi yhteistyökumppaneiksi.[10]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Tradeka vuosikertomus 2012, s. 16
- ↑ Tradeka vuosikertomus 2012, s. 14-15, 24
- ↑ Tradeka-yhtymän vuosikymmenet Historia, Tradeka
- ↑ Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto Yhdistysnetti, Yhdistysrekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus
- ↑ Esko Seppänen: Punapääoman romahdus, sivut 61-88. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20814-0.
- ↑ Eka ja Tradeka-yhtymä 1983–2008 Tradeka-yhtymän vuosikymmenet, Historia, Tradeka
- ↑ Suomen Lähikaupan omistaja vaihtuu, Tradeka ja Wihuri luopuvat 20.12.2012. Taloussanomat. Viitattu 6.5.2013.
- ↑ MTV3 – Jussi Karhunen: Vasemmistoliitolle 100 000 euron tuki Tradekalta mtv3.fi. 13.8.2009. MTV3 Oy. Viitattu 14.8.2009.
- ↑ Tradeka tuki vasemmistoliittoa 100 000 eurolla Iltalehti 13.8.2009
- ↑ Tradeka vuosikertomus 2012, s. 15
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kirjallisuus [muokkaa]
- Jorma Kallenautio: Lamasta uuteen nousuun. Eka-yhtymän ja Tradeka-yhtymän historia 1983-2008. SKS, 2009. ISBN 978-952-222-116-2.
- Jorma Kallenautio: Eka Suomessa, Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1992, ISBN 951-30-9942-3
