Egyptin mau
| Egyptinmau | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa: | Egypti |
| Rodun syntyaika: | n. 1 400 eaa. |
| Rodun lyhenne: | MAU |
| Kategoria: | III |
| Ulkonäkö ja terveys | |
| Turkki: | lyhyt |
| Paino: | urokset 4–6 kg, naaraat 3–5 kg |
| Aiheesta muualla | |
Egyptinmau on kissarotu, joka on saanut nimensä muinaisten egyptiläisten, nimellä Mau tai Miw kutsutun pyhän kissan mukaan. (Mau tarkoittaa yksinkertaisesti kissaa.)
Rodun historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Egyptiläisen maun arvellaan olevan Lähi-idän Kairon paikkeilla syntynyt alkuperäisrotu. Maun arvellaan olevan Egyptin pyhien kissojen jälkeläinen, ja se on ainoa luonnollisesti syntynyt täplikäs kotikissarotu. Useiden pyramidien seinämaalauksissa on kuvattuna täplikkäitä kissoja osallisena ankkojen metsästyksessä yhdessä ihmisten kanssa. Egyptinmaun juuret ulottuvat siis yli 3 500 vuoden taakse. Mau on arkeologisten löytöjen valossa maailman vanhin kesykissarotu. Mau tuli Roomaan 1950-luvulla ja Amerikkaan 1953. Vuonna 1978 CFA hyväksyi egyptinmaun ja 14 vuotta myöhemmin vuonna 1992 sen hyväksyi myös FIFé. Ensimmäinen mau tuli Suomeen 1993, ja vuonna 2013 yksilöitä on hieman päälle sata. Kasvatuksen seurauksena määrä on kasvussa. Suomessa ensimmäinen pentue syntyi vuonna 2006.
Nykyään virallisia egyptinmau-kissoja on Amerikassa, Euroopassa, Australiassa ja useilla muilla alueilla, joissa harrastetaan kissankasvatusta. Epävirallista, ei-puhdasrotuista mauntyyppistä kesykissaa esiintyy katukissoina ja lemmikkeinä yleisesti koko Itä-Afrikan pohjoisosassa, ja se on tuttu näky kulkukissana Kairon kaduilla.
Luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Egyptinmau on ystävällinen ja leikkisä. Se on hyvin aktiivinen ja seurallinen kissa. Mau on älykäslähde?, ja se voi opetella itsekseen temppuja, kuten oppia avaamaan suljettuja ovia ja noutamaan leluja. Useimmiten kissa kiintyy yhteen ihmiseen ylitse muiden, mutta "lahjuksin" se voi kiintyä myös muihin. Mau ääntelee paljon, mutta sen ääni on kaunis ja hiljainen.lähde?
Värit ja rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kissarodulla on kolme virallista värimuotoa:
- Hopea eli hopeatäplikäs (hopeanharmaa, mustat kuviot, MAU ns 24)
- Pronssi eli ruskeatäplikäs (ruskea, tummanruskeat tai mustat kuviot, MAU n 24)
- Savu eli mustasavu (musta, juuresta valkea karva, mustat haamukuviot, MAU ns)
Lisäksi vähäisessä määrin esiintyy mustaa ja sinistä väriä, mutta ne eivät ole näyttelykelpoisia. Siitokseen niitä voidaan käyttää harkiten, järjestöistä riippuen.
Maun turkki on keskipitkä, ja karvoissa on vähintään kaksi tasaista väriraitaa. Turkki on hieno ja silkkinen, mutta toisaalta tiheä ja kimmoisa.
Maun vartalo on keskipitkä, lihaksikas ja kaunislinjainen. Pää on pyöristyneen kiilan muotoinen ja nenä lyhyt. Kissan otsalla on skarabee-merkki eli "M"-kuvio. Silmät ovat karviaismarjanvihreät ja mantelin muotoiset, korvat ovat suuret tai keskikokoiset, melko teräväkärkiset ja aika kaukana toisistaan. Maulle on tyypillistä "huolestunut" ilme, joka johtuu silmien sijoittumisesta ja muodosta. Maun jalat ovat keskipitkät, sopusuhtaiset, ja niissä on pilkkuja sekä raitoja. Takajalat ovat pitemmät kuin etujalat. Häntä on keskipitkä, hieman kaventuva ja siinä on runsaasti raitoja.