Egadisaaret

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Egadisaaret
Sijainti 37°58′N, 12°12′E
Merialue Välimeri
Suurin saari Favignana
Pinta-ala 37,45
Tärkein kieli italia
Maakunta Trapani
Valtio Italia
Egadisaaret

Egadisaaret (sisiliaksi Ìsule Ègadi, ital. Isole Egadi, lat. Aegates Insulae) on Italialle kuuluva saariryhmä Sisilian länsipuolella Välimerellä. Se koostuu pienistä, joiden yhteispinta-ala 37,45 km². Egadisaaret kuuluvat hallinnollisesti Trapanin maakuntaan.

Saaret Favignana, Marettimo, Levanzo, Formica ja Maraone ovat keskellä Egadin meriluonnonsuojelualuetta, jonka pinta-ala on noin 54 000 hehtaaria.[1] Levanzolta on löydetty esihistoriallisia luolamaalauksia.

Saarelaisten pääelinkeino on kalastus, mitä on heikentänyt ylikalastus.

Egadisaarten luona käyty meritaistelu 241 eaa. ratkaisi ensimmäisen puunilaissodan[2]. Saarista tuli osa Italiaa vasta vuonna 1937, jota ennen saaret olivat yksityisomistuksessa[3].

Sisällysluettelo

Geologia [muokkaa]

Horisontissa Egadisaaret, joista etumaisina Levanzo ja Favignana ja takana Marettimo.

Egadisaaret sijaitsevat noin kuuden kilometrin päässä Sisiliasta länteen. Kaikki saaret ovat vuoristoisia. Korkein kohta on Marettimon saarella sijaitseva Monte Falcone (686 m). Holoseenikaudella Välimeren ollessa matalampi Egadisaaret kuuluivat Sisilian saareen[4].

Historia [muokkaa]

Egadisaaret ovat olleet monien kansojen vallan alla. Foinikialaisten kauppareitti kulki saariston ohitse, minkä takia osa heistä jäi saarille asumaan. Ensimmäisen puunilaissodan seurauksena Karthago menetti saaret roomalaisille 241 eaa., ja saman sodan aikana suuri joukko saarten foinikialaisista sai surmansa. Roomalainen kulttuuri vei hitaasti sijaa foinikialaisilta, mutta asuinluolista on löydetty puunilaista kirjoitusta joka on ajoitettu ensimmäiselle vuosisadalle.[5] Länsi-Rooman tuhouduttua saariryhmä kuului gooteille, vandaaleille ja saraseeneille, kunnes normannit valloittivat Sisilian 1061-1091[6].

Eläimistö [muokkaa]

Egadisaarten mukaan on nimetty sylkikuoriaislaji Malthinus egadiensis, joka löydettiin Marettimolta[7]. Tavallisia lintulajeja ovat muuttohaukka, tuulihaukka ja vuorikotka[8]

Lähteet [muokkaa]

  • Facaros, Dana - Pauls, Michael: Italian islands. Lontoo: Cadogan Books, 1989. ISBN 0946313822. </ref>

Viitteet [muokkaa]

  1. Kalastus Euroopassa Euroopan komission asiakirjat. elokuu 2003. Viitattu 21.11.2010.
  2. ”A-El”, Otavan iso Fokus, s. 579. Otava, 1972.
  3. Vesna Maric: Sicily, s. 113. Lonely Planet, 2008. Google-kirjat (viitattu 17.3.2012). (englanniksi)
  4. Patton, Mark: Islands in Time : Island Sociogeography and Mediterranean Prehistory, s. 38. Lontoo: Routledge, 1996. ISBN 9780415126595.
  5. Facaros, s. 232-233.
  6. http://encyclopedia.sicilian.net/. Luettu 11.5.2012.
  7. Vladimír Švihla: New species of the subfamily Malthininae (Coleoptera: Cantharidae) from the western Palaearctic Region 30.6.2009. ACTA ENTOMOLOGICA MUSEI NATIONALIS PRAGAE. Viitattu 11.5.2012. (englanniksi)
  8. http://www.italian-islands.com/html/marettimo.html Luettu 11.5.2012.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Koordinaatit: 37°58′N, 12°12′E