Efesoksen kirkolliskokous

Wikipedia
Ohjattu sivulta Efeson kirkolliskokous
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ekumeeniset kirkolliskokoukset
  1. Nikean ensimmäinen kirkolliskokous
  2. Konstantinopolin ensimmäinen kirkolliskokous
  3. Efesoksen kirkolliskokous
  4. Khalkedonin kirkolliskokous
  5. Konstantinopolin toinen kirkolliskokous
  6. Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous
  7. Nikean toinen kirkolliskokous
  8. Konstantinopolin neljäs kirkolliskokous
  9. 1. Lateraanikonsiili
  10. 2. Lateraanikonsiili
  11. 3. Lateraanikonsiili
  12. 4. Lateraanikonsiili
  13. Lyonin ensimmäinen kirkolliskokous
  14. Lyonin toinen kirkolliskokous
  15. Viennen kirkolliskokous
  16. Konstanzin kirkolliskokous
  17. Firenzen kirkolliskokous
  18. 5. Lateraanikonsiili
  19. Trenton kirkolliskokous
  20. Vatikaanin ensimmäinen kirkolliskokous
  21. Vatikaanin toinen kirkolliskokous

Efesoksen kirkolliskokous pidettiin Efesoksessa, nykyisen Turkin alueella vuonna 431. Kyseessä oli kolmas ekumeeninen kirkolliskokous eli yleinen, koko "yhdeksi, pyhäksi, yhteiseksi ja apostoliseksi" tunnustetun seurakunnan piispojen kirkolliskokous.

Kyrillos Aleksandrialainen

Kirkolliskokouksen kutsui koolle Rooman keisari Theodosius II. Puheenjohtajana oli Kyrillos Aleksandrialainen. Koolla oli lähes 200 kirkkoisää, lähinnä itäisiltä alueilta. Rooman piispan eli paavi Celestinus I:n edustajina oli kolme legaattia.

Kokouksen tarkoitus oli käsitellä kristologista eli Kristuksen olemusta käsittelevää kiistaa, jonka nestorialaiset olivat saaneet aikaan. Konstantinopolin arkkipiispa Nestorios väitti, että Kristuksessa oli kaksi persoonaa, jumalallinen ja inhimillinen.[1] Katolinen (=yleinen) kirkko piti kiinni Nikean kirkolliskokouksen vuoden 325 kannasta, jonka mukaan Kristus ja Isä Jumala ovat samaa olemusta (kreik. homoousios), ja Efesoksen kirkollis­kokous tuomitsi nestoriolaisuuden harhaoppisena. Kokous vahvisti, että Kristuksella on kaksi luontoa (Jumala ja ihminen) yhdessä persoonassa.

Päätöksestä seurasi samalla, että Neitsyt Maria oli Jumalansynnyttäjä, mitä nimitystä Nestorios ei ollut hyväksynyt.[1]. Marian kunnioitus lisääntyi ja hänet tunnustettiin Efesoksessa Jumalan äidiksi. Marialta sai pyytää esirukouksia ja hänelle sai omistaa kirkkoja.

Itäisissä sääntökokoelmissa on tälle kirkolliskokoukselle merkitty kahdeksan kanonia eli sääntöä ja yhdeksäntenä kirkolliskokouksen lähetyskirje Pamfylian paikalliselle kirkolliskokoukselle.

Rooman paavi Leo I esitti luultavasti Efesoksessa opin apostoli Pietarin ja hänen seuraajiensa, paavien, mystisestä yhteydestä.

Efesoksen kirkolliskokous paljasti jälleen kerran patriarkaattien välisen kilpailun sekä Aleksandrian ja Antiokian koulukuntien erot.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Bertrand Russell: Länsimaisen filosofian historia poliittisten ja sosiaalisten olosuhteiden yhteydessä varhaisimmista ajoista nykyaikaan asti, 1. osa , s. 437-349, WSOY 1992, ISBN 951-0-17867-5

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.