Eemil Hynninen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Eemil Hynninen (15. maaliskuuta 1882 Joroinen9. lokakuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen maatalous- ja sosiaalipoliitikko, joka toimi Oy Alkoholiliike Ab:n pääjohtajana.

Hynnisen vanhemmat olivat maanviljelijä Aapeli Hynninen ja Fredrika Halonen. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1907, toimi Pellervo-seuran kirjallisena sihteerinä 1911-1916 ja samaan aikaan Helsingin maanviljelyslyseon opettajana sekä Maataloustuottajain keskusliiton sihteerinä ja tutkimustoiminnan johtajana 1918-1923. Lisensiaatiksi Hynninen valmistui 1924 (väitöskirja Ulkotyöväen palkkasuhteen kehitys Suomen suurimmissa kaupungeissa 19. vuosisadalla ennen elinkeinovapautta). Hän toimi Suomen edustajana Rooman kansainvälisessä maatalousinstituutissa 1924-1927, Pellervo-seuran toimitusjohtajana 1928-1936 sekä Oy Alkoholiliike Ab:n sosiaalijohtajana 1937-1939, kunnes hänestä tuli sen pääjohtaja 1940.

Hynninen oli muun muassa Pienviljelijäin keskusliiton varapuheenjohtaja sekä Suomen Yleisradion ja Henkivakuutusyhtiö Salaman johtokunnan jäsen, samoin kuin Osuuskassojen keskuslainarahaston hallintoneuvoston jäsen. Hän toimi kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä Sunilan I hallituksessa 1927–1928 ja sosiaaliministerinä Kivimäen hallituksessa 1932–1935, edustaen Maalaisliittoa.

Hynninen julkaisi maaseudun oloja, maataloutta ja maatalouteen liittyvää osuustoimintaa koskevia teoksia sekä monta vuotta kestäneen työn tuloksena laajan kriittisen tutkielman Uskontomme historiallisena ilmiönä ja sen perusarvot (1945).

Hynnisen puoliso vuodesta 1912 oli Beda Johanna Málen.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jokelan perheen tulevaisuus. Henkivakuutus oy. Salama, Lahti 1917
  • Maataloustyöväenkysymys lähinnä tulevana satokautena. Elintarviketuotannon edistäminen; 1919, n:o 9. Helsinki 1919
  • Tarvitseeko maataloustuotantomme tullisuojelusta?. Maataloustuottajain keskusliiton julkaisuja 2. Helsinki 1919
  • Pienviljelijät ja maataloustuottajain keskusliitto. Maataloustuottajain keskusliiton julkaisuja 11. Kerava 1921
  • Eri elinkeinojemme tuotantokyvystä ja keskinäisestä suhteesta ; kirj. Emil Hynninen ja Salamon Levämäki. Kotimaisen viikon keskustoimikunta, Helsinki 1922
  • Viljantuotannon nykyinen tila ja toimenpiteet viljantuotannon turvaamiseksi. Maatalousministeriön julkaisuja 3. Helsinki 1923
  • Ulkotyöväen palkkasuhteen kehitys Suomen suurimmissa kaupungeissa 19 vuosisadalla ennen elinkeinovapautta, Taloustieteellisiä tutkimuksia 30. Kansantaloudellinen yhdistys, Helsinki 1924
  • Etelä-Saksan valtioiden maatalouskamarit ja niiden vaikutus maatalouden kehitykseen : raportti jonka valtion Roomassa oleva maatalousasiamies Eemil Hynninen on lähettänyt Maatalousministeriölle. Maatalousministeriön julkaisu 6. Helsinki 1925
  • Säästövarat osuuskassoihin : lujittamaan maalaisväestön taloudellista asemaa. Pellervo-seura, Helsinki 1931
  • Uskontomme historialisena ilmiönä ja sen perusarvot. Tammi 1945
  • Maalaiselämän peruskysymyksiä. Pellervo-seura, Helsinki 1946

Toimitustöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alkoholikysymys taloudellisena, fysiologis-patologisena, eetillisenä ja yhteiskunnallisena kysymyksenä ynnä väkijuomien käyttöä säännöstelevät järjestelmät ; toimituskunta Eemil Hynninen ym. Gummerus 1938

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eemil Hynninen Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 317.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Edeltäjä:
Johan Helo
Suomen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri
19271928
Seuraaja:
Jalmar Castrén
Edeltäjä:
Kalle Lohi
Suomen sosiaaliministeri
19321935
Seuraaja:
Bruno Sarlin