Edward J. Smith
| Edward J. Smith | |
|---|---|
 Edward J. Smith |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. tammikuuta 1850 Hanley, Staffordshire, Iso-Britannia |
| Kuollut | 15. huhtikuuta 1912 (62 vuotta) Atlantin valtameri |
| Ammatti | merikapteeni |
| Vanhemmat |
Edward Smith Catherine Hancock |
| Puoliso | Sarah Eleanor Pennington |
| Lapset | Helen Melville Smith (1898–1973) |
Edward John Smith (27. tammikuuta 1850 − 15. huhtikuuta 1912) oli englantilainen merikapteeni, joka muistetaan RMS Titanicin päällikkönä.
Edward Smith syntyi Hanleyn kylässä Staffordshiressä. Hänen vanhempansa olivat Edward ja Catherine Smith. Smith aloitti merenkulun 13-vuotiaana. Vuonna 1880 hän meni White Star Linen palvelukseen. Ensimmäisen päällikkyytensä Smith sai vuonna 1887 ja 1904 hänestä tehtiin kommodori.
Vaikka joidenkin lähteiden mukaan Smithin oli tarkoitus vetäytyä eläkkeelle linjalaiva RMS Titanicin neitsytmatkan jälkeen, hän aikoi Halifaxin paikallislehden mukaan pysyä Titanicin päällikkönä, kunnes yhtiö saisi suuremman aluksen. 14. huhtikuuta Titanic törmäsi Pohjois-Atlantilla jäävuoreen ja upposi. Smith hukkui laivansa mukana määrättyään pelastamaan naiset ja lapset ensin.
Hänen ruumiinsa kohtalosta on sekavaa tietoa: joissakin lähteissä kerrotaan, että hänet olisi löydetty pinnalta ja tunnistettu rinnassa olleesta, Gibraltarin kalliota esittäneestä tatuoinnista[1]. Toiset lähteet taas väittävät, että hän olisi sulkeutunut umpinaiseen ohjaushyttiin varmistaakseen, että menisi aluksensa mukana pohjaan. Mikään virallinen lähde ei kuitenkaan vahvista kumpaakaan väitettä. Hän ei kuitenkaan ollut eloonjääneiden joukossa eikä hänen ruumistaan ainakaan virallisesti löytynyt.[2]
Walter Lordin mukaan[3] oli varsin selvää, että kaikesta taidostaan huolimatta edes Smith ei ollut kyllin pätevä Titanicin päälliköksi – koska kukaan ei ollut. Laiva oli paljon suurempi kuin mikään siihenastisista aluksista, ja sen ohjailuun pätivät aivan omat sääntönsä, jotka opittiin vasta paljon myöhemmin vielä suurempien laivojen, kuten ranskalaisen S/S Normandien ja RMS Queen Maryn valmistuttua. Lord mainitsee erikseen, että moni pelastunut kummasteli sitä, että koko alkumatkan alus teki pieniä suunnanmuutoksia. Smith oli todennäköisesti huomannut laivan olevan tavoiltaan omaleimainen ja siksi hän halusi perehtyä sen ominaisuuksiin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Edward J. Smith Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
