Edward Burne-Jones

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Edward Burne-Jones: Merlinin lumoaminen.

Sir Edward Burne-Jones (28. elokuuta 183317. kesäkuuta 1898) oli englantilainen taidemaalari ja kuvittaja. Hän kuului prerafaeliittien lähipiiriin. Burne-Jones teki paljon taiteellista yhteistyötä ystävänsä William Morrisin kanssa.

Burne-Jones syntyi Birminghamissa, ja hänen äitinsä kuoli pian synnytyksen jälkeen. Isä ja ankara taloudenhoitajatar kasvattivat pienen Edwardin. Hän opiskeli Birminghamin taidekoulussa 1848–1852, minkä jälkeen hän pääsi Oxfordiin opiskelemaan teologiaa. Oxfordissa hän tutustui William Morrisiin ja sai vaikutteita John Ruskinilta. Opiskeluaikoinaan Burne-Jones myös ihastui Maloryn kuningas Arthurista ja pyöreän pöydän ritareista kertovaan Le Morte d'Arthur -runoelmaan. Teos innoitti Burne-Jonesia hänen loppuelämänsä ajan.

Burne-Jones aikoi alun perin papiksi, mutta Morris innosti hänet ryhtymään taiteilijaksi. Burne-Jones opiskeli Dante Gabriel Rossettin ohjauksessa, mutta kehitti kuitenkin oman tyylinsä, johon vaikuttivat muun muassa Italian-matkat, joilla varsinkin Botticelli ja Mantegna tekivät häneen suuren vaikutuksen.

Burne-Jones oli huomattava lasimaalausten tekijä, ja yhdessä Morrisin kanssa he tekivät lasimaalauksia useisiin kirkkoihin. Burne-Jones teki myös gobeliineja ja kirjankuvituksia. Burne-Jonesin aiheet perustuivat yleensä kirjallisuuteen, lähinnä Chaucerin ja Maloryn teoksiin sekä kreikkalaiseen mytologiaan. Hänen tyylinsä oli romanttista ja unenomaista, ja hän käytti yleensä hillittyjä värisävyjä.

Burne-Jones sai baronetin arvon vuonna 1894.