Edmond Halley
Wikipedia
Edmond Halley vuoden 1687 tienoilla, jolloin hän kustansi Isaac Newtonin teoksen Philosophiae Naturalis Principia Mathematica julkaisemisen.
Edmond Halley (joskus "Edmund", 29. lokakuuta 1656 – 14. tammikuuta 1742) oli englantilainen tähtitieteilijä, geofyysikko, matemaatikko, meteorologi ja fyysikko. Hän havaitsi matkoillaan Afrikassa ja Amerikassa magneettisen ja maantieteellisen pohjoisen eron eli erannon sekä toimitti 1701 ensimmäisen aihetta käsittelevän kartan.[1] Revontulet Halley selitti magneettiseksi ilmiöksi ja hän keksi peilioktantin sekä käytti ilmapuntaria korkeusmittauksiin.[2] Nykyään hänet muistetaan parhaiten Halleyn komeetasta, jonka uudelleenesiintymisen Halley ennusti oikein. Lisäksi Halleyn mukaan on nimetty asteroidi 2688 Halley.[3]
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Tietosanakirja. Osa 3. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1911.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Tietosanakirja, palsta 35
- ↑ Tietosanakirja, palsta 36
- ↑ Lutz Schmadel: Dictionary of minor planet names + addendum. New York: Springer Online, 2008. ISBN 978-3-540-34361-5. (englanniksi)
Edmond Halleyn hauta Westminster Abbeyssa.