Edgar Whitehead
| Edgar Whitehead | |
|---|---|
 |
|
| Etelä-Rhodesian 6. pääministeri | |
| Monarkki | Elisabet II |
| Edeltäjä | Garfield Todd |
| Seuraaja | Winston Field |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. helmikuuta 1905 Berliini, Saksa |
| Kuollut | 22. syyskuuta 1971 (66 vuotta) Newbury, Berkshire, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Tiedot | |
| Puolue | United Federal Party |
Edgar Cuthbert Fremantle Whitehead (8. helmikuuta 1905 – 22. syyskuuta 1971) oli brittiläissyntyinen rhodesialainen poliitikko.[1] Hän toimi vuodesta 1939 Etelä-Rhodesian lakiasäätävän kokouksen jäsenenä, mutta toimi välillä muissa tehtävissä tai oli poissa julkisuudesta sairauden takia.
Diplomaatin poika Whitehead syntyi Britannian suurlähetystössä Berliinissä. Hän kävi Shrewsburyn yksityiskoulun ja opiskeli Oxfordin yliopistossa. Hän muutti terveyssyistä Etelä-Rhodesiaan 1928, jossa hän toimi ensin hallintotehtävissä, kunnes ryhtyi maanviljelijäksi ja paikallisten viljelijöiden edusmieheksi ja valittiin tätä kautta lakiasäätävän kokouksen jäseneksi 1939. Sodan aikana hän palveli Britannian ilmavoimissa Länsi-Afrikassa ja Englannissa. Sodan jälkeen hänet nimitettiin Etelä-Rhodesian varakomissaariksi Lontooseen vuosiksi 1945–1946. Tästä tehtävästä hän siirtyi Salisburyyn (nyk. Harare) valtiovarainministeriksi sekä posti- ja lennätinministeriksi.[2]
Rhodesian ja Njassamaan liittovaltion vuosina (1953–1963) Whitehead toimi Etelä-Rhodesian lähettiläänä Washingtonissa 1957–1958, kunnes hänet kutsuttiin Garfield Toddin erottua Etelä-Rhodesian pääministeriksi ja United Federal Partyn puoluejohtajaksi.[2]
Pääministerinä Whiteheadin onnistui piristää maan taloutta, mutta hän ei voinut mitään sille, että Rhodesian ja Njassamaan liittovaltio alkoi murentua. Hän oli mukana laatimassa vuoden 1961 perustuslakia, joka lisäsi mustien edustusta Etelä-Rhodesian parlamentissa ja lievensi rotuerottelulainsäädäntöä. Samalla kuitenkin mellakointi lisääntyi ja Whitehead turvautui voimakeinoihin niiden tukahduttamiseksi. Whiteheadin puolue UFP hävisi vuoden 1962 vaalit Winston Fieldin johtamille konservatiiveille. Hän jatkoi opposition johtajana, kunnes hänen puolueensa menetti kaikki paikkansa vuoden 1965 parlamenttivaaleissa Ian Smithin johtamalle Rhodesian Front -puolueelle.
Whitehead eli naimattomana ja kärsi iän myötä pahenevista näkö- ja kuulovaurioista. Hän muutti politiikan jätettyään takaisin Englantiin, jossa hänen sisarensa asui ja jossa hänet oli aateloitu jo 1950-luvun alkupuolella. Hän kuoli syöpään 1971.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sir Edgar Whitehead, 66, Dies; A Former Leader of Rhodesia Archives. 24.9.1971. The New York Times. Viitattu 27.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Ilvessalo, Jaakko: ”Whitehead, Sir Edgar (1905)”, teoksessa Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 207. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
