Eebenpuukasvit
| Eebenpuukasvit | |
|---|---|
 Sansibarineebenpuu (Diospyros mespiliformis) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
| Lahko: | Ericales |
| Heimo: |
Eebenpuukasvit Ebenaceae Gürke[1] |
| luokitusjärjestelmä: | APG III |
| Synonyymit | |
|
|
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Eebenpuukasvit (Ebenaceae) on kukkivien kasvien heimo. Siihen kuuluu neljä sukua ja noin 548 lajia.[1][2] Eebenpuukasvit ovat lähinnä tropiikin puita ja pensaita, mutta myös joitakin lauhkean vyöhykkeen puita. Heimoon kuuluu useita hedelmäpuita ja muita hyötykasveja, tunnetuimpana kaki eli persimoni (Diospyros kaki).
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eebenpuukasvit ovat puita tai pensaita. Lehdet ovat yleensä vuorottelevat, joillakin lajeilla vastakkaiset. Lehdet ovat korvakkeettomia ja muodoltaan yksinkertaisia, laidoiltaan ehyitä. Kukat ovat säteittäin symmetrisiä, yleensä yksineuvoisia, harvoin kaksineuvoisia. Hedekukat ovat yleensä viuhkotyyppisissä kukinnoissa, emikukat yksittäin. Sekä verholehtien että terälehtien määrä vaihtelee kolmesta seitsemään. Heteitä on yleensä enemmän kuin terälehtiä. Emin sikiän on kehänpäällinen ja 2–16-onteloinen. Emivartaloita on kahdesta kahdeksaan kappaletta. Hedelmä on tyypiltään marja.[1][3]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eebenpuukasveja esiintyy luonnonvaraisena Pohjois-Amerikassa, Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Aasiassa, Australiassa ja Polynesiassa. Suurin lajirunsaus on trooppisilla alueilla, mutta lajeja kasvaa myös subtrooppisilla ja lauhkeilla vyöhykkeillä.[1]
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eebenpuukasvien läheisin sukulainen on esikkokasvien (Primulaceae) heimo, jonka kanssa ne muodostavat yhteisen kladin Ericales-lahkossa. Kladin ominaisuuksiin kuuluvat hyvin kehittynyt verhiö- tai teriötorvi ja kaksikalvoiset siemenaiheet, joiden sisäkalvo on ulkokalvoa paksumpi.[4]
Eebenpuukasvien heimo jaetaan kahteen alaheimoon:[4]
1. Lissocarpoideae Wallnöfer[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alaheimossa on vain suku Lissocarpa, jonka kahdeksan lajia kasvaa usealla erillisalueella trooppisen Etelä-Amerikan pohjois- ja länsiosissa.[5] Kasvit ovat karvattomia. Kukat ovat yksineuvoisia ja sijaitsevat kaksikotisesti yksittäin tai ryhminä lehtihangoissa. Niissä on isot suojuslehdet. Kukat ovat neljä- tai viisilukuisia, ja teriössä on usein kahdeksanliuskainen lisäteriö (corona). Hedekukissa on kahdeksan hedettä, joiden palhot ovat tyvestään yhtyneitä. Emikukkien sikiäin on kehänalainen ja koostuu neljästä emilehdestä. Luotti on nuijamainen, kärjestä karvainen. Marjassa on yksi tai kaksi siementä, joiden endospermi on hyvin kova ja sirkkalehdet lehtimäiset.[4]
2. Ebenoideae Thorne & Reveal[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alaheimo koostuu kolmesta suvusta ja 540 lajista, joista valtaosa eli yli 500 on eebenpuita (Diospyros). Alaheimo on levinnyt enimmäkseen tropiikkiin.[4][6]
Alaheimon kasvien sekundaarisia aineenvaihduntatuotteita ovat mm. saponiinit, eräät triterpeenit ja flavonolit. Kasveissa on yleisesti erityssoluja ja solukarvoja. Kärkisilmu kuolee ja kasvu jatkuu hankasilmuista. Lehdet ovat tavallisesti kahdessa rivissä, joskus vastakkain tai kierteisesti. Kukinto on viuhkomainen ja lyhytlapakkoinen. Kukat ovat 3–7-lukuisia, ruukkumaisia tai kellomaisia, melko pieniä ja yksineuvoisia. Kukissa voi olla mesiäinen. Hedekukissa on tavallisesti 12–20 usein karvaista hedettä, harvemmin niitä on vähintään kolme tai paljon. Emikukissa on tavallisesti toimimattomia joutoheteitä ja kahdesta kahdeksaan emilehden muodostama yhdislehtinen sikiäin, jonka lokerot ovat usein jakautuneet. Luotit ovat hieman laajentuneet. Hedelmä on usein laajentuneen verhiön suojaama. Siemenissä on usein kirjava melko kova endospermi, ja siemenkuori on joskus limautuva.[4]
Suvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Diospyros – eebenpuut[7]
- Euclea
- Lissocarpa
- Royena
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Useista eebenpuulajeista (Diospyros) saadaan eebenpuuksi kutsuttua arvostettua puutavaraa. Eebenpuu on tiheää, kovaa ja väriltään hyvin tummaa.[8][9] Lisäksi saman suvun lajit tuottavat syötäviä hedelmiä. Varsinkin kakia (Diospyros kaki) ja lajia Diospyros digyna kasvatetaan hedelmäpuina.[10][11]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Kaki (Diospyros kaki) -
-
Fossiillinen Royena graeca
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Stevens, P. F. (2001–): Angiosperm Phylogeny Website mobot.org. Viitattu 5.8.2012. (englanniksi)
- ↑ Ebenaceae The Plant List. Arkistoitu 24.11.2018. Viitattu 5.8.2012. (englanniksi)
- ↑ Ebenaceae Flora of China. Viitattu 4.8.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Stevens 2001–, viitattu 24.12.2014.
- ↑ http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/dio-liss.gif
- ↑ http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/maps/ebenaceae.gif
- ↑ ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) yso.fi. Viitattu 5.8.2012.
- ↑ Diospyros ebenum World Agroforestry Centre: AgroForestryTree Database. International Center for Research in AgroForestry. Viitattu 5.8.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Diospyros melanoxylon World Agroforestry Centre: AgroForestryTree Database. International Center for Research in AgroForestry. Arkistoitu 13.3.2016. Viitattu 5.8.2012. (englanniksi)
- ↑ Diospyros kaki World Agroforestry Centre: AgroForestryTree Database. International Center for Research in AgroForestry. Viitattu 5.8.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Diospyros digyna World Agroforestry Centre: AgroForestryTree Database. International Center for Research in AgroForestry. Arkistoitu 21.3.2019. Viitattu 5.8.2012. (englanniksi)
