Eadric Streona

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eadric Streona
Mercian jaarli
1007–1017
Seuraaja Leofric
Tiedot
Kuollut 1017
Puoliso Eadgyth

Eadric Streona (k. 1017) oli Mercian jaarli Englannin kuningas Ethelred Neuvottoman hallitusaikana.[1] Eadric oli merkittävässä osassa anglosaksien epäonnisessa hallinnossa, jonka aikana tanskalaiset valloittivat Englannin.[2] Melskeisinä sotavuosina hän vaihtoi ainakin neljästi puolta englantilaisten ja tanskalaisten välillä. Hän säilytti asemansa Knuut Suuren noustua Englannin kuninkaaksi, mutta jouluna 1017 Knuut tapatti Eadricin.[3]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eadric sekaantuu murhiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eadric sekaantui elämänsä aikana useisiin salaliittoihin ja murhiin. Northumbrian jaarli Ælfhelmin murha vuonna 1006 avasi hänelle tien valtaan.[4] John Worcesterlaisen mukaan Eadric kutsui Ælfhelmin Shrewsburyyn suureen juhlaan ja järjesti murhan metsästysretken aikana.[5] Murhan jälkeen Eadric nimitettiin vuonna 1007 Mercian jaarliksi.[4] Jo näihin aikoihin Anglosaksien kronikka kuvaa hänet epäluotettavaksi, ovelaksi ja petolliseksi. Eadricin nimitys jaarliksi todistaa murhan tapahtuneen Englannin kuningas Ethelred Neuvottoman tieten. Myöhemmin murha oli taakka Eadricille, sillä tanskalaisten valloittajien johtaja Knuut Suuri nai Ælfhelmin tyttären Ælfgifu Northamptonilaisen.[6]

Ælfhelmin kuoltua Northumbrian jaarliksi nousi Uhtred,[7][8] josta samoin kuin Eadricista tuli myös kuningas Ethelredin vävy.[9] Eadric nai Ethelredin tyttären Eadgythin vuoden 1009 paikkeilla, viimeistään 1012, jolloin Eadric oli kuninkaan tärkein jaarli.[10]

Tanskalaisten hyökkäys Englantiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1009–1010 tanskalaiset hyökkäsivät Wessexiin ja East Angliaan. Northumbria ja Mercia olivat sivussa sotatoimista. Anglosaksien kronikka valittaa, että Eadric esti kuninkaan armeijan liikkeitä maillaan ”silloin kuten aina”. Eadric ei ollut kuitenkaan täysin toimeton, sillä vuonna 1012 hän teki sotaretken syvälle Walesiin.[11]

Eadric Streonan palvelema ja myös pettämä kuningas Ethelred Neuvoton Abindonin kronikassa kuvattuna noin vuonna 1220.

Vuoteen 1013 mennessä kuningas Sven Kaksiparran johtamat tanskalaiset olivat vallanneet koko Englannin ja Englannin kuningas Ethelred joutui pakenemaan lankonsa luo Normandiaan.[12] Svenin kuoleman jälkeen Ethelred palasi 1014 takaisin ja lupasi ”olla uskollinen herra kansalleen --- ja luoda väkensä kanssa molemminpuolisen ystävyyden”.[13] Vuosi lupauksen jälkeen (1015) Eadric murhasi kuningas Ethelredin käskystä tanskalaisten puolella olleiden seitsemän Burroughsin johtajat.[14] Murhatut olivat veljekset Sigeferth ja Morcar.[15] Murhat tapahtuivat Oxfordissa Ethelredin kokoon kutsumassa kokouksessa, jonka aiheen piti olla tanskalaisten vastustamisen järjestäminen. Ethelred oli lupaillut armahdusta kaikille tanskalaisten puolella olleille englantilaisille sekä parempaa hallintoa,[16] mutta murha todisti muuta.

Morcar oli avioliiton kautta sukua Knuut Suuren vaimolle, ja on mahdollista, että Ethelred pelkäsi veljesten siirtyvän tanskalaisten puolelle.[17] Sigeferthin kuoltua kuningas Ethelredin poika Edmund Rautakylki nai hänen leskensä[18] ja siirtyi pohjoiseen. Hän otti Sigeferthin ja Morcarin maat haltuunsa ja perusti niille oman hallintonsa.[16] Knuutin lähestyessä Eadric kokosi miehensä ja liittyi Edmundin joukkoihin.[19] Eadric ei kuitenkaan taistellut Edmundin rinnalla, vaan poistui ennen taistelua.[20] Tähän aikaan Eadricilla oli kaikki syyt pelätä sekä Edmundia että Knuutia.[21]

Vaikka vanha kuningas Ethelred oli palannut Englantiin, varsinaisia sotatoimia johti kuninkaan poika Edmund. Eadric oli vaihtanut Knuut Suuren puolelle.[22][23] Näihin aikoihin Eadric sekaantui Northumbrian jaarlin Uhtredin murhaan. Kuningas Ethelredin kuoltua 1016 witan valitsi Knuutin uudeksi Englannin kuninkaaksi, mutta Lontoon asukkaat eivät hyväksyneet tätä vaan huusivat Edmundin hallitsijakseen.[24]

Edmund taisteli viidesti tanskalaisia vastaan. Sherstonin taistelussa Eadric oli Knuutin puolella ja surmasi Edmundiksi luulemansa miehen, mikä aiheutti sekasortoa englantilaisten joukoissa. Kun Edmund saavutti menestystä, Eadric siirtyi jälleen hänen puolelleen.[25] Edmund hyväksyi Eadricin anteeksipyynnön, mutta Anglosaksien kronikka mainitsee miesten kohtaamisesta, ettei ”typerämpää sopimusta ole koskaan tehty”.[26] Otfordin taistelussa Edmund löi tanskalaiset, mutta ratkaisevalla hetkellä hän vetäytyi Eadricin neuvosta Aylesfordiin, ja tanskalaiset selvisivät.[27]

Assandunin taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edmund Rautakylki (oikealla) ja Knuut Suuri (vasemmalla) Assandunin taistelussa.

Edmund hävisi lokakuussa 1016 Assandunin taistelun. Anglosaksien kronikka syyttää Eadricia tappiosta: ”Eadric teki kuten oli aina tehnyt, hän oli ensimmäisenä pakenemassa ja täten petti kuninkaan ja Englannin.”[28][29] Aikalaistodistuksesta huolimatta on luultavaa, että Edmund itse luotti liikaa aiempaan menestykseensä ja hyökkäsi liian innokkaasti.[30]

Assandunin taistelun jälkeen Edmund ja Knuut sopivat valtakunnan jakamisesta. Eadric oli tärkeässä osassa neuvotteluissa.[31] Vallanjako oli Eadricille ainoa mahdollisuus selviytyä, sillä hän oli pettänyt kummankin kuninkaan sekä sekaantunut kummankin vaimon sukulaisten murhiin. Vaikka Eadric oli tehnyt sopimuksella itsestään hyödyllisen kummallekin kuninkaalle, hän ei voinut luottaa heihin.[30] Sopimus jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi sillä Edmund kuoli ennen vuoden loppua[32] – tässäkin kuolemassa Eadricin huhuttiin olevan osallisena[33] − ja Knuut Suuri tunnustettiin 1017 kiistattomasti koko Englannin kuninkaaksi.[34]

Knuut Suuren hallituskausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edmundin kuoleman jälkeen Eadric yritti sekaantua Edmundin veljen, eli oman lankonsa Eadwigin murhaan. Eadric suositteli Knuutille murhaajaksi Aethelwardia.[35] Vuonna 1017 Knuut nimitti Eadricin Mercian jaarliksi,[36] mutta jouluna 1017 Knuut tapatti Eadricin. Encomium Emmae kertoo, kuinka Eadric saapui Knuutin luo hakemaan palkkiota teoistaan, jolloin kuningas kysyi: "Voitko sinä, joka olet pettänyt aiemmat herrasi, olla minulle uskollinen?" Sitten Knuut sanoi Eerik Haakoninpojalle "maksa tälle miehelle, mitä olemme velkaa". Eerik nosti kirveensä ja löi irti Eadricin pään,[37] jotta (Encomium Emmaen sanoin) "muut oppisivat uskollisuutta kuningasta kohtaan."[38]

Jälkimaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2005 BBC:n History Magazine listasi Eadric Streonan historian pahimpien brittien listassaan 1000-luvun pahimmaksi britiksi.[39]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ihmiskunnan ajantieto: Maailmantapahtumat vuosiluvuittain n. 600 000 eKr. – 1939 jKr.. (Tanskankielinen alkuteos: Kai Petersen, Hvornår skete det: Verdenshistorisk opslagsbog, 1960.) Suomeksi toimittanut Antero Manninen, avustajana Pentti Papunen. Historiankirjasto. Porvoo: WSOY, 1965.
  • Freeman, E.A.: The History of the Norman Conquest. Vol 1. Oxford: Clarendon Press, 1869. (englanniksi)
  • Mason, E.: The House of Godwine. The History of a Dynasty. Great Britain: Cambridge University Press, 2004. ISBN 1 85285 389 1. (englanniksi)
  • The New Encyclopedia Britannica. Volume 4. USA: The University of Chicago, 1986. (englanniksi)
  • Lapidge J. & J. Blair ja S. Keynes: The Blackwell encyclopaedia of Anglo-Saxon England. the United Kingdom: , 1999. (englanniksi)
  • Sheppard, A.: Families of the King: Writing Identity in the Anglo-Saxon Chronicle. Canada: University of Toronto Press, 2004. ISBN 0802089844. (englanniksi)
  • Williams, A.: Æthelred the Unready. Hambledon and London: Blackwell Publishing Ltd, 2003. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lapidge 1999, 15
  2. Lapidge 1999, 150
  3. Mason, s.30
  4. a b Freeman 1869, 331
  5. Mason, s.23
  6. Williams 70-71, 74
  7. Williams 72
  8. Mason, s.96. Uhtredin ja hänen vaimonsa Edithin poika Gospatric pelasti Tostig Godwininpojan hengen pyhiinvaellusmatkalla Roomassa
  9. Williams 7
  10. Williams 77
  11. Williams 105
  12. Ihmiskunnan ajantieto, 259, 260
  13. Sheppard 2004, s. 96-97
  14. Lapidge 1999, 124, 160
  15. Williams 80
  16. a b Sheppard 2004, s. 91
  17. Williams 132
  18. Williams 35
  19. Mason, s. 27-28
  20. Sheppard 2004, s. 111
  21. Williams 135
  22. Freeman 1869, 374-375
  23. Williams 135, 143 Eadric meni neljänkymmenen laivan kanssa Knuutin puolelle.
  24. Freeman 1869, 376-377, 378-379
  25. Freeman 1869, 381, 383-384, 385
  26. Williams 144
  27. Freeman 1869, 386
  28. Freeman 1869, 389
  29. Sheppard 2004, s. 19. Voitto ei niinkään ollut Knuutin kyvykkyyden ansiota kuin Eadricin petturuuden syytä.
  30. a b Williams 147
  31. Freeman 1869, 393, 395
  32. Freeman 1869 395
  33. Freeman 1869, 694-698
  34. Ihmiskunnan ajantieto 260
  35. Williams 214
  36. Encyclopedia Britannica 313
  37. Williams 227
  38. Lapidge 1999, 151
  39. 'Worst' historical Britons named 27.12.2005. BBC News. Viitattu 11.11.2011. (englanniksi)