EML Kalev
| EML Kalev | |
|---|---|
 EML Kalev |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Vickers Armstrong, Barrow-in-Furness |
| Kölinlasku | toukokuu 1935 |
| Laskettu vesille | 7. heinäkuuta 1936 |
| Palveluskäyttöön | 12. maaliskuuta 1937 |
| Poistui palveluskäytöstä |
Neuvostoliiton laivastolle 1940 kadonnut 29. lokakuuta 1941 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
665 t (pinnalla) 853 t (sukellus) |
| Pituus | 57,9 m |
| Leveys | 7,5 m |
| Syväys | 3,5 m |
| Koneteho |
dieselmoottorit: 1 200 hv sähkömoottorit: 450 hv |
| Nopeus |
13,5 solmua (pinnalla) 8,5 solmua (sukellus) |
| Miehistöä | 4 upseeria ja 28 merimiestä |
| Aseistus | |
| Aseistus |
4 × 21" (533 mm) torpedoputkea, joihin 8 torpedoa 1 × Bofors 40 mm 1 × 7,7 mm Lewis-pikakivääri 20 × miinaa |
EML Kalev oli Viron laivaston Kalev-luokan sukellusvene toisessa maailmansodassa.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Kalev-luokka
Alus tilattiin 12. joulukuuta 1934 Vickers Armstrongilta Barrow-in-Furnessista, missä köli laskettiin toukokuussa 1935. Alus laskettiin vesille 7. heinäkuuta 1936 ja valmistui 12. maaliskuuta 1937.
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neuvostoliitto valtasi 13. elokuuta 1940 sukellusveneen miehittäessään Viron. Alus liitettiin 18. syyskuuta Neuvostoliiton Itämeren laivastoon. Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941 alus oli Liepājassa päällikkönään kapteeniluutnantti B. A. Nyrov. Alus lähti 22. kesäkuuta Liepājasta Ventspilsin, Ust-Dvinskin, Kuivastun, Paldiskin ja Tallinnan kautta Kronstadtiin, missä se siirrettiin 25. heinäkuuta huollettavaksi telakalle. Alus vapautui 31. heinäkuuta telakalta ja lähti 2. elokuuta Tallinnaan, jonne se saapui seuraavana päivänä.[1]
Alus lähti 8. elokuuta Tallinnasta ensimmäiselle sotaretkelleen Ventspilsin koillispuolelle Ovisiniemen Uzavan majakan väliselle alueelle, jonne se saapui illalla 11. elokuuta. Seuraavana päivänä aluksen päällikkö päätti laskea miinoitteen Särnäten niemen edustalle, jonne laskettiin 10 miinaa. Alukselta seurattiin saksalaisten miinanraivausta Ventspilsin edustalla ennen kuin aloitettiin paluumatka Tallinnaan, jonne saavuttiin 21. elokuuta.[1]
Alus osallistui 28.-29. elokuuta Tallinnan evakuointiin, jolloin sen miehistö pelasti merestä kahdeksan henkilöä. Alus saapui 30. elokuuta Kronstadtiin, mistä se lähti 27. lokakuuta toiselle sotaretkelleen. Ilmeisesti alus saapui seuraavana päivänä Suursaaren edustalle, mistä se jatkoi matkaansa 30. elokuuta. Aluksen tehtävänä oli miinoittaa Tallinnan edusta ja kuljettaa tiedusteluryhmä Tallinnan itäpuolelle Ihasalun niemeen. Alus kuitenkin katosi Suursaaresta lähdettyään ja edes hylyn sijainnista ei ole tietoa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
- Bagnasco, Erminio: Submarines of World War Two. Lontoo, Englanti: Arms and Armour Press, 1977. ISBN 0-85368-331-X. (englanniksi)
- Valkonen, Antti: Neuvostoliiton sukellusveneet Itämerellä 1941-1945. Koala, 2020. ISBN 978-952-229-209-4.