E=mc²
E=mc² on kuuluisa yhtälö, joka usein yhdistetään Albert Einsteinin erityiseen suhteellisuusteoriaan. Se merkitsee, että energian E ja massan m välillä on yhteys. Kerroin c² on valonnopeuden toinen potenssi eli valonnopeuden neliö. Yhtälö on johdettu erityisestä suhteellisuusteoriasta, eikä siis varsinaisesti kuulu itse teoriaan vaan on sen seuraus.
Yhtälö esiintyy hiukan erilaisessa muodossa Einsteinin vuonna 1905 kirjoittamassa artikkelissa Riippuuko kappaleen hitaus sen energiasta? (saks. Ist die Trägheit eines Körpers von seinem Energieinhalt abhängig?) Artikkeli julkaistiin Annalen der Physik -aikakauskirjan numerossa 13.[1]
Yhtälö kertoo, että kun kappaleella on massaa, sillä on tietty määrä energiaa, vaikka se olisi levossa. Tätä energiaa kutsutaan usein kappaleen lepoenergiaksi. Käänteisesti vaikka fotonien lepomassa on nolla, niillä on liike-energiansa vuoksi tietty massa. Yhtälö on käyttökelpoinen kaikissa tilanteissa, joissa massa ja energia muuttuvat toisikseen, kuten ydinreaktioissa. Tällöin E voidaan ajatella energiana, joka vapautuu, kun tietty massa m annihiloituu tai päinvastoin. Yhtälö selittää myös tähtien energiatuotannon.
Perustavammalla tasolla yhtälö E=mc² ilmaisee, että energia ja massa ovat saman asian eri puolia. Massaa voi siis pitää eräänä energian muotona.
[muokkaa] Populaarikulttuurissa
E=mc² on yksi kaikkien aikojen kuuluisimmista yhtälöistä, ja sen tuntevat usein nekin, jotka eivät tiedä sen merkitystä. Sitä käytetään usein tieteen tai nerouden symbolina. Yhtälö on ainoa Stephen Hawkingnin kirjassa Ajan lyhyt historia esiintyvä yhtälö, koska Hawkingin mukaan joku oli sanonut, että jokainen kirjassa esiintyvä yhtälö puolittaisi kirjan lukijamäärän.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Einstein, A.: Ist die Trägheit eines Körpers von seinem Energieinhalt abhängig?. Annalen der Physik, 1905, 323. vsk, nro 13, s. 639–641. Artikkelin verkkoversio Viitattu 27.9.2011. . Kts. myös käännös englanniksi
Sivulta puuttuu