Džemdet Nasr -kausi

Wikipedia
Ohjattu sivulta Dzemdet Nasr -kausi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Džemdet Nasr -kausi oli noin 3100–2900 eaa. muinaisessa Sumerissa nykyisen Irakin eteläosassa. Sumerin kaupunkikulttuuri oli syntynyt edellisen Uruk-kauden lopussa. Historiallisia tekstejä ei tältä ajalta ole säilynyt, vaikka kuvakirjoitus yleistyi voimakkaasti. Kulttuurin vaikutus ulottui luultavasti kaupan ja ehkä myös sotien takia kauas. Kaudelle tyypillisiä rakennuksia rakennettiin Irakin lisäksi myös Syyriaan ja Iraniin. Merikauppa laajeni kauas.

Luultavasti keskuksena toimineeseen Urukiin laajennettiin Eannan temppeliä. Joidenkin mielestä voimakas poliittinen valta olisi tällöin syntynyt aieman pappisvallan tilalle maata johtamaan.[1] Joskus on väitetty Urukin ulottaneen valtansa näihin aikoihin lyhyeksi aikaa Egyptiin, muttei nykyään olla tätä mieltä.lähde?

Tämä oli voimakkaiden kaupunkivaltioitten aikaa. Ilmasto kuivui 3200-2900 eaa.[2] jolloin vallitsi kylmä Piora-oskillaatio. Kausi näyttää päättyneen suureen tulvaan 2900 eaa. muinaisessa Šuruppakissa eli nykyisessä Farassa. Sekä Eufrat että Tigris tulvivat yli äyräittensä. Tulva ulottui myös Kišiin, Urukiin ja Lagašiin.lähde?

Kautta sanotaan myös Uruk III -kaudeksi; aikaisempaa nimitystä Uruk II -kausi ei enää käytetä, ja Uruk I-kausi sijoittuu varhaisdynastiseen aikaan.[3]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhemmästä tarustosta päätellen tällöin vallineen vanhan Urukin aikana ovat saatteneet elää Enmarkar, Lugalbanda ja Dumuzi-nimisiä kuninkaita, ja varsinkin Dumuzista tuli myöhemmin suosittu jumaluus. Uruk-kaudele tyypillisiä jättitemppeleitä ei enää tehty. Niitä tehtiin yhä saman tyyppisistä tiilistä kuin edellisellä kaudella.[4] Temppelit olivat aiempaa ulkomaailmalta suljetumpia ja pienempiä, ja niiden terassit alkoivat näyttää myöhemmiltä porrastemppeleiltä zikkurrateilta. Temppelien seiniä koristeltiin maalauksilla. Kohokuvat yleistyivät, kulttiastioissa oli hyvin tehtyjä eläinkorkokuvia. Tältä ajalta on Urukista löydetty kuuluisa Warkan nainen tai Warkan pää. Tämä marmorista veistetty pää saattaa esittää ylipapitarta tai jumalatarta.

Warkan nainen n. 3000 eaa.

Merkittäviä kaupunkeja olivat muun muassa Uruk, Eridu, Ur, Lagaš, Šuruppak, Adab, Nippur, Kiš, Uqair ja muutamat muut esimerkiksi Dijalan varrella.[5]

Kulta ja hopea näyttävät ilmestyneet tällä kaudella Sumeriin[6]. Aura tunnettiin viimeistään nyt[7]. Uruk III -kaudella savitaulut yleistyivät Sumerissa, ja niihin ilmestyi enemmän tietoja kuin aiemmin, muun muassa henkilönimiä mutta niitä ei tunnettu muualla. Joissain savitauluissa on muun muassa joidenkin ihmisten palkat leipänä ja oluena. Uruk III -kaudelta peräisin olevia sumerilaisia esineitä on löydetty Kaksoisvirranmaan ulkopuolelta paikoista Sialk, Tall-i-Ghazir, Malyan ja Šahr-i-Sokhta. Samalla noin 3000 eaa. näkyy merkkejä kuvakirjoituksen orastavasta kehityksestä kohti nuolenpääkirjoitusta, kirjoitus kääntyi 90 astetta ja oli alkanut yksinkertaistua. Kirjoitus yleistyi[8]. Kauppa ulottui kauas, Byblosiin ja Egyptiin asti lännessä ja Iraniin idässä. Hieroglyfiirjoitus syntyi viimeistään nyt Egyptissä, ja myös Elamissa alettiin kirjoittaa.

Tepe Yahyasta on löydetty hallintokeskuksesta Džemdet Nasr -keramiikkaa, muualta paikallista.[9] Suuri asutuskeskus Tell Brak Pohjois-Syyriassa kukoisti 4000–2000 eaa. myös Džemdet Nasr-kaudella.

Džemdet Nasr -kauden kerrostumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Uruk III oli noin 3100–2900 tai 3000–2800 eaa.
    • Uruk III:n aikana kirjoitus yleistyi huomattavasti
  • Nimitystä Uruk II ei enää käytetä.[3]
  • Džemdet Nasr on sama kuin Urukin kerrostumat II–I, moniväristä keramiikkaa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Džemdet Nasr -kausi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Salonen, Armas: Kaksoisvirranmaa eli kuvauksia ja kuvia Babylonian ja Assyrian kulttuurista nuolenpäätekstien ja kaivaustulosten perusteella. WSOY, 1945.
  • Salonen, Armas: Sumeri ja sen henkinen perintö (eritoten Vanhassa Testamentissa). Jokamiehen korkeakoulu-sarja. Keuruu: Otava, 1962.
  • Michaelis, Herbert: Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, 1. osa. Suom. Raili Kivinen & Juhani Pietiläinen. Kirjayhtymä, 1971.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Michaelis, s. 302.
  2. 3000 BC: Notes and References Richard L. Meehan, Stanford University 2000
  3. a b UCLA: cdli:wiki Proto-cuneiform (englanniksi)
  4. Salonen, 1962: SIVUNNUMERO PUUTTUU
  5. Michaelis 1971, s. 301.
  6. Salonen 1946, s. 279.
  7. Salonen 1946, s. 215.
  8. Salonen 1946, s. 36.
  9. Sherratt, Andrew (toim.): The Cambridge Encyclopedia of Archaeology. Cambrdge University Press. ISBN 0-521-22989-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]