Dreeveri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dreeveri

Drever NUCh Tanjo.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Ruotsin lippu Ruotsi
Määrä Rekisteröityjä Suomessa hieman yli 10 000[1]
Rodun syntyaika 1800-luvun loppupuolella
Alkuperäinen käyttö metsästys
Nykyinen käyttö metsästys
FCI-luokitus ryhmä 6
Ulkonäkö
Paino 14–16 kg
Säkäkorkeus urokset 32–38 cm ja nartut 30–36 cm
Väritys kaikki väriyhdistelmät sallittuja

Dreeveri on lyhytjalkainen, peräänantamattomasta sitkeydestään tunnettu ajokoirarotu. Rodun alkuperämaa on Ruotsi, ja se on melko tuntematon Pohjoismaiden ulkopuolella. Dreeverin käyttö jänistä ajavana metsästyskoirana on yleistynyt viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Dreeveri ajaa tarkasti, ja sen eteneminen ajettavan eläimen perässä on siksi hidasta. Hitaan ajon ansiosta ajettava eläin pysyy yleensä pienemmällä alueella kuin nopeampien koirien ajamana. Siksi dreeveri soveltuu hyvin pienille metsästysalueille.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urosten säkäkorkeus on 32–38 cm ja narttujen 30–35 (-36) cm. Paino on 14–16 kg. Rotu on pitkä ja matala. Pää on muodoltaan melko kookas, kuono on vahva. Korvat ovat melko pitkät ja ohuet. Koira on pitkähäntäinen. Häntä paksuuntuu tyvestä. Karvoitus on karkeaa ja suoraa. Kaikki väriyhdistelmät yhdistyneenä valkoiseen ovat sallittuja (lukuun ottamatta valkovoittoisuutta ja maksanruskeaa); yleisiä ovat musta-ruskea-valkoinen (=kolmivärinen) ja punavalkoinen (=ruskeavalkoinen).

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodun metsästysvietti on erittäin voimakas. Dreeveri on valpas ja rauhallinen koira. Dreeveri ei yleensä arkaile ihmisiä tai toisia koiria, eli on rohkea luonteeltaan. Dreeveri on myös erittäin itsepäinen, jonka vuoksi sitä voi olla vaikea saada tottelemaan. Toisaalta se on älykäs. Eli vaikka ymmärtäisikin käskyt, niin ei välttämättä halua tehdä niin, vaan juuri oman pään mukaan. Osa voi olla myös nirsoja ruoan suhteen, ja niille kelpaa vain harva ruoka.

Käyttö metsästyskoirana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dreeveriä käytetään ajavana koirana jänistä ja kettua metsästettäessä. Ks. Metsästys ajavan koiran avulla Dreeveri on yleisesti tarkkaavainen ja rauhallinen, ei aggressiivinen, hermostunut eikä arka.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dreeverin historia voidaan katsoa alkaneeksi Alpeilta, jossa vaikeissa olosuhteissa tapahtuva jahti oli oltava rauhallista. Liian nopea ajo olisi johtanut saaliseläimen karkuunpääsemisen hankaliin maastoihin, joten tarvittiin hitaammin ajavaa koiraa. Lukuisista erilaisista lyhytjalkaisista koirista yhdistettiin lopulta uusi rotu dachsbrack vuonna 1898. Rotu levisi pääasiassa Ruotsiin, ensimmäisen kerran vuonna 1905. 1930-luvulla rodun ominaisuudet metsäkauriin metsästyksessä huomattiin ja rotu alkoi yleistyä. 1947 Ruotsalaiset muuttivat nimen aluksi driiveriksi ja myöhemmin nimi vaihtui dreeveriksi. Itsenäisenä kansainvälisenä rotuna dreeveri rekisteröitiin vuonna 1953.

Terveystilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalostuksen ansiosta dreeveri on nykyään hyvin terve rotu. Aiemmin rotua vaivasi yleisesti osteodystrofia sekä etujalkojen kierous on pääasiassa saatu poistettua kannasta, lukuun ottamatta yksittäisiä tapauksia. Vuonna 1994-2000 tutkituista yksilöistä perinnöllistä lonkkavikaa ilmeni 29%:lla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tapio Eerola: Suomen koirarodut. Tammi 1997.
  • Maarit Laaksonen: Suomen suosituimmat koirarodut. Otava 2001

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dreeveri.