Dr. John

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Malcolm John Rebennack
Dr. John 2.jpg
Dr. John vuonna 2007
Syntynyt 21. marraskuuta 1940 (ikä 74)
Taiteilijanimet Dr. John
Mac Rebennack
Kotipaikka Yhdysvaltain lippu New Orleans, Louisiana, Yhdysvallat
Aktiivisena 1950-luku -
Tyylilajit New Orleans blues, New Orleans R&B, rock and roll, jazz, zydeco
Laulukieli englanti
Ammatit muusikko, laulaja-lauluntekijä
Soittimet laulu, piano, koskettimet, kitara
Levy-yhtiöt Atco, Blue Note, Nonesuch, Concord, Proper
Kotisivut www.nitetripper.com
MusicBrainz
Dr. John "Jazz à Vienne" -festivaaleilla Ranskassa kesällä 2006.

Dr. John (käyttänyt myös nimeä Dr. John Creaux, Dr. John the Night Tripper, oik. Malcolm John Rebennack Jr., s. 21. marraskuuta 1940 New Orleans, Louisiana) on yhdysvaltalainen bluesia, boogie woogieta ja rock and rollia esittävä pianisti, laulaja ja lauluntekijä.

Dr. John aloitti musiikkiuransa sessiomuusikkona 1950-luvulla New Orleansissa. Hän oli alun perin kitaristi, mutta siirtyi muihin soittimiin menetettyään oikean käden nimettömän sormensa ampumavälikohtauksessa. Hän soitti aluksi bassoa ennen kuin pianosta tuli hänen pääsoittimensa. Pianisti Professor Longhair oli Dr. Johnin merkittävä esikuva.

Dr. John nousi tunnetuksi 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa musiikilla, joka yhdisti New Orleans -tyylistä rhythm and bluesia ja psykedeelistä rokkia lavashowhun, joka otti vaikutteensa voodoo-uskonnosta pukuineen ja peruukkeineen. Tuohon aikaan hän esiintyi nimellä "Doctor John, The Night Tripper". Taiteilijanimensä hän oli ottanut kuuluisalta 1800-luvun alun louisianalaiselta voodoon harjoittajalta. Dr. Johnin vuoden 1968 debyyttialbumi Gris-Gris on Rolling Stone -lehden kaikkien aikojen 500 parasta albumia -listalla sijalla 143[1].

1970-luvun puoleen väliin mennessä Dr. John oli poistanut suuren osan esiintymistensä psykedeelisestä teatraalisuudesta ja soittaen musiikkia, jonka vaikutteet olivat bluesissa, New Orleansin R&B:ssä ja Tin Pan Alley -klassikoissa. Vuonna 1973 ilmestyi Dr. Johnin kenties tunnetuin hitti: "Right Place, Wrong Time", joka nousi Billboardin single-listalla sijalle yhdeksän. Hän toimi myös sessiopianistina monilla hiteillä kuten Rolling Stonesin vuoden 1972 "Let It Loosella" ja Carly Simon-James Taylor -duetolla "Mockingbird" vuonna 1974. Van Morrisonin vuoden 1978 albumilla A Period of Transition Dr. John oli mukana tuottajana, kosketinsoittajana ja kitaristina.

Dr. John on mukana Martin Scorsesen dokumentissa The Band in Concert - The Last Waltz, jossa hän esittää yhdessä The Bandin kanssa kappaleen "Such a Night". Hän oli myös vuoden 1978 The Beatles-musikaalissa "Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band" ja elokuvassa Blues Brothers 2000. Blues Brothers 2000:ssa Dr. John esittää yhdessä kuvitteellisen The Louisiana Gator Boys -yhtyeen kanssa kappaleet "How Blue Can You Get" ja "New Orleans". Hänen versionsa Donovanin "Season of the Witchistä" on myös elokuvassa ja sen soundtrack-levyllä.

Vuonna 1997 Dr. John oli mukana Lou Reedin hyväntekeväisyyssinglellä "Perfect Day". Vuonna 2005 Dr. Johnin kotikaupunkia kohdanneen hurrikaani Katrinan uhreille järjestetyssä Shelter from the Storm: A Concert for the Gulf Coast -konsertissa hän oli päätösesiintyjä Fats Dominon kappaleella "Walkin' to New Orleans". Seuraavana vuonna hän oli mukana Aaron Nevillen, Aretha Franklinin ja 150-henkisen kuoron kanssa esittämässä kansallislaulua ennen Super Bowl XL -ottelua. Vuonna 2007 hän teki tunnusmusiikin television draamasarjaan K-Ville.

Tammikuussa 2008 Mac Rebennack, Dr. John, valittiin The Louisiana Music Hall Of Fameen.

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden levyillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]