Doris Hart

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Doris Jane Hart (s. 20. kesäkuuta 1925 Saint Louis) oli yhdysvaltalainen naistennispelaaja, joka voitti urallaan 35 Grand Slam -mestaruutta.[1]

Lapsena Hart kärsi vakavasta polvi-infektiosta. Tenniksen pelaaminen alkoi jalan hoitomuotona hänen ollessaan 6-vuotias.[1]

Hart otti ensimmäisen Grand Slam -turnausvoittonsa Wimbledonin nelinpelissä 1947. Ensimmäinen kaksinpelimestaruus tuli 1949 Australian mestaruuskilpailuista. Hän voitti kaksinpelimestaruuden myös Ranskan mestaruuskisoissa 1950 ja 1952, Wimbledonissa 1951 sekä Yhdysvaltain mestaruuskilpailuissa 1954 ja 1955.[1]

Vuonna 1951 Hart voitti Wimbledonissa sekä kaksinpelin, nelinpelin että sekanelinpelin. Kaikki loppuottelut pelattiin saman päivän aikana.[2] Hän otti kolmoisvoiton myös Ranskan mestaruuskilpailuissa 1952 sekä Yhdysvaltain mestaruuskisoissa 1954. Wightman Cup -urallaan vuosina 1946–1955 hän voitti kaikki 14 kaksinpeliotteluaan ja kahdeksan yhdeksästä pelaamastaan nelinpelistä.[1]

Hart voitti uransa aikana kaikkiaan 35 Grand Slam -mestaruutta, ja hän sijoittuu niiden määrässä kaikkien aikojen listalla viidenneksi Louise Broughin kanssa.[1] Mestaruuksista kuusi tuli kaksinpelistä, 14 nelinpelistä ja 15 sekanelinpelistä. Hart on yksi kolmesta naispuolisesta tennispelaajasta, jotka ovat voittaneet kaikki mahdolliset Grand Slam -tittelit (kaksin-, nelin- ja sekanelinpelin) kaikissa neljässä Grand Slam -turnauksessa. Kaksi muuta saavutukseen yltänyttä pelaajaa ovat Margaret Smith Court ja Martina Navrátilová.[3]

Hart lopetti ammattilaisuransa 1955 ja ryhtyi opettamaan tennistä ammatikseen. Hänet valittiin International Tennis Hall of Famen jäseneksi 1969.[1]

Grand Slam -turnaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Australian mestaruuskilpailut
    • Kaksinpelin mestaruus: 1949
    • Kaksinpelin finaalissa: 1950
    • Nelinpelin mestaruus: 1950
    • Nelinpelin finaalissa: 1949
    • Sekanelinpelin mestaruus: 1949, 1950
  • Ranskan mestaruuskilpailut
    • Kaksinpelin mestaruus: 1950, 1952
    • Kaksinpelin finaalissa: 1947, 1951, 1953
    • Nelinpelin mestaruus: 1948, 1950, 1951, 1952, 1953
    • Nelinpelin finaalissa: 1946, 1947
    • Sekanelinpelin mestaruus: 1951, 1952, 1953
    • Sekanelinpelin finaalissa: 1948
  • Wimbledon
    • Kaksinpelin mestaruus: 1951
    • Kaksinpelin finaalissa: 1947, 1948, 1953
    • Nelinpelin mestaruus: 1947, 1951, 1952, 1953
    • Nelinpelin finaalissa: 1946, 1948, 1950, 1954
    • Sekanelinpelin mestaruus: 1951, 1952, 1953, 1954, 1955
    • Sekanelinpelin finaalissa: 1948
  • Yhdysvaltain mestaruuskilpailut
    • Kaksinpelin mestaruus: 1954, 1955
    • Kaksinpelin finaalissa: 1949, 1950, 1952, 1953
    • Nelinpelin mestaruus: 1951, 1952, 1953, 1954
    • Nelinpelin finaalissa: 1942, 1943, 1944, 1945, 1947, 1948, 1949, 1950, 1955
    • Sekanelinpelin mestaruus: 1951, 1952, 1953, 1954, 1955
    • Sekanelinpelin finaalissa: 1945, 1950

Grand Slam -finaalit kaksinpelissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voitot (6)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Turnaus Vastustaja loppuottelussa Loppuottelun tulos [4][5][6][7]
1949 Australian mestaruuskilpailut Flag of Australia.svg Nancye Wynne Bolton 6–3, 6–4
1950 Ranskan mestaruuskilpailut Flag of the United States.svg Pat Canning Todd 6–4, 4–6, 6–2
1951 Wimbledon Flag of the United States.svg Shirley Fry Irvin 6–1, 6–0
1952 Ranskan mestaruuskilpailut (2) Flag of the United States.svg Shirley Fry Irvin 6–4, 6–4
1954 Yhdysvaltain mestaruuskilpailut Flag of the United States.svg Louise Brough Clapp 6–8, 6–1, 8–6
1955 Yhdysvaltain mestaruuskilpailut (2) Flag of the United Kingdom.svg Patricia Ward 6–4, 6–2

Loppuotteluhäviöt (11)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Turnaus Vastustaja loppuottelussa Loppuottelun tulos [4][6][7][8]
1947 Ranskan mestaruuskilpailut Flag of the United States.svg Pat Canning Todd 6–3, 3–6, 6–4
1947 Wimbledon Flag of the United States.svg Margaret Osborne duPont 6–2, 6–4
1948 Wimbledon Flag of the United States.svg Louise Brough Clapp 6–3, 8–6
1949 Yhdysvaltain mestaruuskilpailut Flag of the United States.svg Margaret Osborne duPont 6–4, 6–1
1950 Australian mestaruuskilpailut Flag of the United States.svg Louise Brough Clapp 6–4, 3–6, 6–4
1950 Yhdysvaltain mestaruuskilpailut Flag of the United States.svg Margaret Osborne duPont 6–3, 6–3
1951 Ranskan mestaruuskilpailut Flag of the United States.svg Shirley Fry Irvin 6–3, 3–6, 6–3
1952 Yhdysvaltain mestaruuskilpailut Flag of the United States.svg Maureen Connolly Brinker 6–3, 7–5
1953 Ranskan mestaruuskilpailut Flag of the United States.svg Maureen Connolly Brinker 6–2, 6–4
1953 Wimbledon Flag of the United States.svg Maureen Connolly Brinker 8–6, 7–5
1953 Yhdysvaltain mestaruuskilpailut Flag of the United States.svg Maureen Connolly Brinker 6–2, 6–4

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Doris Jane Hart 2006. International Tennis Hall of Fame. Viitattu 14.8.2007. (englanniksi)
  2. Wimbledon 21.7.1967. TIME. Viitattu 14.8.2007. (englanniksi)
  3. John Parsons: Age no barrier for Navratilova 21.1.2004. Telegraph. Viitattu 14.8.2007. (englanniksi)
  4. a b Previous Winners (Australian Open) 12.6.2007. Telegraph. Viitattu 14.8.2007. (englanniksi)
  5. 1925–2006 Past Winners (Women / 1950 & 1952) Roland-Garros. Viitattu 14.8.2007. (englanniksi)
  6. a b Ladies’ Singles Finals The Championships, Wimbledon 2007 – Official Site. Viitattu 14.8.2007. (englanniksi)
  7. a b History & Records: Champions (Women’s Singles) The US Open 2006 – Grand Slam Tennis – Official Site. Viitattu 14.8.2007. (englanniksi)
  8. 1925–2006 Past Winners (Women / 1947, 1951 & 1953) Roland-Garros. Viitattu 14.8.2007. (englanniksi)