Doorilaiset
_en.svg)
Doorilaiset (m.kreik. Δωριεῖς, Dōrieis, yks. Δωριεύς, Dōrieus) olivat yksi antiikin Kreikan pääheimoista. Klassisella kaudella doorilaisten pääalueita olivat muun muassa Peloponnesoksen itä- ja eteläosa, Kreeta sekä eteläiset Egeanmeren saaret. Doorilaiset puhuivat doorilaisia murteita.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Doorilaisten nimi on tarkoittanut alkujaan ehkä vuorten tai maaseudun ihmisiä, orjia tai keihäsmiehiä. Heimon alkuperää ei tunneta tarkasti. Doorilaisten on perinteisesti katsottu saapuneen nykyisen Kreikan alueelle pohjoisesta pronssikauden lopulla noin 1200–1100 eaa. Heimo asutti alun perin Pindos-vuoriston ympäristöä eli Epeirosta ja läntisen Makedonian aluetta. Kreikkalaisessa mytologiassa heimon kantaisä oli Doros, joka oli Hellenin poika.[2] Heimon myyttiseksi kotiseuduksi esitettiin Doris.[3]
Noin 1100 eaa. doorilaiset siirtyivät etelämmäksi Peloponnesokselle, ja valtasivat siellä monet mykeneläisen kulttuurin ydinalueet. Tämä tunnetaan niin kutsuttuna doorilaisvalloituksena. Usein tämä valloitus on kytketty mykeneläisen kulttuurin tuhoon. Toisen näkemyksen mukaan doorilaiset saattoivat olla alun perin mykeneläisiltä alueilta karkotettu klaani, joka myöhemmin palasi ja nousi valtaan mykeneläisissä keskuksissa jo valmiiksi vallinneen sekasorron myötä. Kreikkalaisessa mytologiassa tämä esitetään herakleidien paluuna.[2] Doorilaisten oma kulttuuri ei ollut muuten korkealla tasolla, mutta heillä oli rautaisia lyömämiekkoja.[1]
Peloponnesoksella doorilaiset asuttivat niemimaan itä- ja eteläosan eli Argoliin, Lakonian, Messenian ja Korinthian alueet. Niemimaan alueesta doorilaisten valtaan eivät tulleet Akhaia, Arkadia ja Elis. Niemimaan ulkopuolella doorilaisten alueeseen kuuluivat aluksi myös Doris ja Megaris. Pian Peloponnesoksen valtaamisen jälkeen doorilaiset levittäytyivät sieltä myös Kreetalle, tosin on esitetty myös, että doorilaiset olisivat voineet saapua Kreetalle meriteitse jo ennen Peloponnesoksen valtaamistakin.[4] Valtaus tuhosi taantumassa olleiden mykeneläisen ja minolaisen kulttuurin loputkin jäänteet näillä alueilla, ja seurauksena Kreikka siirtyi niin kutsutuille pimeille vuosisadoille.[1]
Pimeiden vuosisatojen aikana doorilaisten tärkeimmiksi kaupunkivaltioksi Peloponnesoksella muodostuivat Sparta, Argos ja Korintti. Doorilaiset asuttivat eteläiset Kykladien saaret, kuten Meloksen ja Theran, sekä muun muassa Rhodoksen ja Kosin saaret. Vähän-Aasian rannikolla doorilaiset asuttivat Halikarnassoksen ja Knidoksen. Noin 800 eaa. lähtien seuraava muuttoaalto vei heidät Korkyralle, sekä Sisiliaan ja Etelä-Italian Suur-Kreikkaan asti, joissa merkittäviä doorilaisia siirtokuntia olivat muun muassa Syrakusa, Gela, Akragas ja Taras. Pohjois-Afrikan rannikolle doorilaiset perustivat Kyrenen.[1][2]
Heimot ja yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Doorilaiset jakautuivat kaikilla alueillaan kolmeen heimoon (fylē):[1][4]
- Dymanes (Δυμᾶνες) – Kantaisä Dymas, Aigimioksen poika. Palvoivat Apollonia.
- Hylleis (Ὑλλείς) – Kantaisä Hyllos, Herakleen poika.
- Pamfyloi (Πάμφυλοι, ”Kaikkien fylejen”) – Kantaisä Pamfylos, Aigimioksen poika. Palvoivat Demeteriä.
Doorilaiset heimot muodostivat doorilaisilla alueilla yläluokan. Spartassa tämä yläluokka alisti alueen vanhan väestön kokonaan alaisuuteensa helooteiksi ja muodosti itse kurinalaisuuteen pyrkivän sotilasluokan. Monilla muilla alueilla, kuten Argoksessa ja Korintissa, doorilaiset sulautuivat nopeammin yhteen tasa-arvoisiksi muiden heimojen kanssa.[1]
Kieli ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Doorilaisten puhuma doorilainen kreikka oli yksi klassisen kreikan päämurteista. Koska ateenalaiset alkoivat dominoida kirjallisuutta 400-luvulla eaa., antiikin kirjallisuudessa on jäljellä vain vähän puhdasta doorilaismurretta. Doorilaisten tunnetuin luomus runoudessa on kuorolyriikka, jonka kautta doorilaismurteet vaikuttivat attikalaisen tragedian kuoro-osuuksiin.[1][2]
Kreikkalaisessa arkkitehtuurissa doorilaisista on saanut nimensä doorilainen pylväsjärjestelmä, massiivinen ja yksinkertaisen tyylikäs suuntaus, jota edustavat monet tunnetuimmat temppelit, kuten Ateenan Parthenon.
Kulttuurissa doorilaisia pidettiin yleensä vanhoillisina, vastakohtanaan uutuuksia kehittävät joonialaiset.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Dorian Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.1.2018.
- ↑ a b c d e Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Doorilaiset, doorilaiset murteet, Doros”, Antiikin käsikirja, s. 138. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ Doris Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.1.2018.
- ↑ a b Willetts, Ronald F. (toim.): The Law Code of Gortyn, s. 5. Walter de Gruyter, 1967. ISBN 3110051761. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Doorilaiset Wikimedia Commonsissa
